Neljäs toimikausi 2014-2020

2014-2020

Pyhäjärven suojeluohjelma

Pyhäjärven suojelutyö jatkuu vuosina 2014-2020 uudella suojeluohjelmalla, jonka rahoitukseen alueen kunnat, teollisuus ja yhdistykset ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet.

Pyhäjärven suojeluohjelman tavoite on ylläpitää ja turvata Pyhäjärven hyvä tila tulevinakin vuosina ja säilyttää sen moninaiskäyttö kestävällä pohjalla.Tähän mennessä järven tilan turvaamiseksi tehty työ on ollut tuloksellista ja järven rehevöitymiskehitys on saatu pysäytettyä ja tila on viime vuoden pysynyt vakaana. Kuitenkin mm. viime vuosien talvet runsaine sateineen ja ravinnepiikkeineen ovat osoittaneet, että Pyhäjärven tila on edelleen uhattuna ja suojelutyötä on erittäin tarpeellista jatkaa.

Pyhäjärven suojelutyössä alkoi vuoden 2014 alussa neljäs toimikausi ja Pyhäjärven suojeluohjelma 2014-2020 on jo parhaillaan käynnissä Pyhäjärvi-instituutissa. Pyhäjärviseudun ja sen lähiympäristön kunnat, teollisuus ja järjestöt rahoittavat Pyhäjärvi-instituutin toteuttamaa Pyhäjärven suojeluohjelmaa. Instituutin vesistötoimialalla työskentelee 4-6 vesiensuojelun ammattilaista, jotka osallistuvat osa-aikaisesti Pyhäjärven suojeluohjelman toteuttamiseen. Toimien koordinoinnista vastaa Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä.

Tarkempi suojeluohjelma ja tietoa suojeluohjelman toiminnasta

Suojeluohjelman visio
Pyhäjärven moninaiskäyttökelpoisuus on vuonna 2020 kestävällä pohjalla ja erinomainen.

Suojeluohjelman tavoitteet

  • Ylläpitää ja turvata Pyhäjärven hyvä tila vuosina 2014-2020.
  • Järveen kohdistuvat riskit ja uhat on tiedostettu ja niihin on varauduttu.
  • Järveen tuleva ulkoinen kuormitus on pysyvästi alhaisempi kuin keskimäärin vuosina 2007-2013.
  • Järven virkistyskäyttöarvo on suuri ja alueella on järven varaan rakentuvaa matkailutoimintaa.
  • Ilmastomuutoksen vaikutuksiin on varauduttu.
  • Alueen teollisuus ja kunnat voivat käyttää vettä raakavetenään.
  • Kaupallisesti kannattava elinkeinokalastus pitää Pyhäjärven kalaston rakenteen kunnossa.
  • Alueen eri toimijoiden vesiensuojelutietoisuus on lisääntynyt ja asukkaat ovat tietoisia jokapäiväisistä vesiensuojelutoimista ja seuraavat Pyhäjärven tilaa.

Suojeluohjelman strategia
Eri toimijoiden välinen monipuolinen yhteistyö ja asukaslähtöisyys mahdollistavat tiedollisten ja taloudellisten resurssien pitkäjänteisen turvaamisen.

Pyhäjärven suojelurahasto rahoittaa Pyhäjärven suojeluohjelmaa

Pyhäjärven suojelurahasto rahoittaa vuosina 2014-2020 toimivaa Pyhäjärven suojeluohjelmaa. Rahaston jäsenet osallistuvat suojelutyön perusrahoitukseen vuosittaisella maksuosuudellaan. Suojelutyötä rahoitetaan lisäksi EU-hankerahoituksella.

Pyhäjärven suojelurahaston jäsenet
vuonna 2017

Euran kunta
Säkylän kunta
Pöytyän kunta
Oripään kunta
Loimaan kaupunki
Rauman kaupunki
Apetit Suomi Oyj
Sucros Oy
HKScan Finland Oy
Pyhäjärven kalastusalue
Pyhäjärven suojeluyhdistys ry
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry.

Ohjausryhmä

Rahoittajat muodostavat kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan ohjausryhmän, joka ohjaa Pyhäjärven suojeluohjelman toimintaa hyväksymällä toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen.

Toiminnan työryhmät

Ohjausryhmän lisäksi suojelutyön tueksi ja toimintaympäristön muutosta tukemaan on muodostettu neljä työryhmää: valuma-aluetyöryhmä, kalastustyöryhmä, tutkimustyöryhmä ja asukastyöryhmä. Ryhmiin kutsutaan asiantuntijajäseniä mm. alueen kunnista, ELY-keskuksista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ja elinkeinon harjoittajista. Asukastyöryhmä osallistuu myös tiedotukseen sosiaalisen median kautta ja varainkeruutyöhön.

Pyhäjärven suojelurahasto on toiminut jo 25 vuotta

Pyhäjärven suojelurahasto täyttää tänä vuonna 25 vuotta, mutta suojelutyö juontaa juurensa jo kauempaa. Ihminen on vaikuttanut Pyhäjärveen eri aikakausina monin tavoin muuttuneiden elinkeinorakenteiden myötä, mutta Pyhäjärven puhtaan veden merkitys seudun kehitysedellytyksenä on ymmärretty ja tunnustettu jo kauan sitten. Rahaston perustamisen taustalla ovat järven ainutkertaisuus ja moninainen käyttö sekä laajat tieteelliset tutkimukset ja selvitykset. Turun seudun vedenhankintasuunnitelmat Pyhäjärvestä herättivät paikalliset toimijat puolustamaan Pyhäjärveä. Vedenoton pelättiin uhkaavan Pyhäjärven veden riittävyyttä ja sen tilaa sekä rajoittavan paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää järveä.

Yhteinen tavoite Pyhäjärven hyvän tilan säilyttämiseksi yhdisti alueen kuntia, elinkeinoelämää, luonnonsuojelijoita ja kalastajia, mikä johti Pyhäjärven suojeluyhdistyksen sekä paikallisen yhteistyötoimikunnan perustamiseen. Yhteistyötoimikunnan määrätietoisen toiminnan seurauksena Pyhäjärvellä aloitettiin monipuolinen ja laaja ekologinen tutkimus ja seuranta, jota on eri rahoituslähteiden turvin jatkettu tähän päivään asti. Sen ansiosta Pyhäjärvestä on tullut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kiinnostava tutkimuskohde.

Turun seudun vedenottohanke raukesi taloudellisista syistä vuonna 1992. Kesäkuussa 1993 Turun vesi- ja ympäristöpiirin johtaja Veli-Matti Tiainen ehdotti Pyhäjärven suojelurahaston perustamista ja perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 24.1.1995. Yhteiseksi tavoitteeksi muodostui näin Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen ehkäiseminen ja hyvän ekologisen tilan turvaaminen. Yhteistyö viljelijöiden kanssa oli alkanut jo ennen tätä Yläneenjoki- ja Pyhäjoki -työryhmissä. Suojelurahaston toiminnalle saatiin ponteva aloitus EU:n Life-rahoituksen turvin, joka mahdollisti laajamittaisen kuormituksen vähentämistoimien toteuttamisen. Myös hoitokalastus aloitettiin heti ensimmäisinä vuosina. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja hoitokalastus ovat olleetkin toiminnan keskiössä kaikilla toimikausilla.