Kuormitus

Pyhäjärven kuormitus

Pyhäjärven rehevöitymiskehitystä edistävä kuormitus tulee pääosin järveen muualta; valuma-alueelta, ranta-alueilta tai ilmasta. Myös järven pohjasta vapautuu kuormitusta, kun vuosien myötä pohjaan kertyneitä ravinteita vapautuu eliöiden käyttöön.

Kaiken kaikkiaan 67 % Pyhäjärven fosforikuormituksesta tulee jokien, Yläneenjoen ja Pyhäjoen, mukana valuma-alueelta. Jokien varsilla ja järven lähivaluma-alueella toteutettavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat avainasemassa ulkoisen kuormituksen vähentämisessä.

Pyhäjärvestä poistuu fosforia paitsi Eurajoesta lähtevän veden mukana, myös kalastuksen myötä kaloihin sitoutuneena. Pyhäjärven suojelutyön edetessä Pyhäjärveen varastoituvan fosforin määrää ja sisäisen kuormituksen riskiä on saatu vähennettyä merkittävästi.

Leudot talvet voivat lisätä kuormitusta oleellisesti

Kuormituksen kehittymisen seurannassa voidaan havaita, kuinka leudot talvet voivat oleellisesti lisätä koko vuoden fosfori- ja kiintoainekuormitusta. Kasvipeitteettömänä aikana tulevat runsaat sateet ja leuto sää aiheuttavat voimakasta eroosiota. Useaan otteeseen satava ja jälleen sulava lumipeite yhdessä sulana pysyvän maan kanssa huuhtovat vesiin ennätysmäisiä kuormituksia, joita perinteiset kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät pysäytä.

Hyvänä esimerkkinä lähivuosilta muistamme talven 2019-2020, jolloin ennen näkemättömät talvitulvat huuhtoivat kuormitusta vesistöihin. Talviaikaisen kuormituksen hallintaan onkin kehitettävä uusia menetelmiä, sillä ilmastonmuutoksen myötä leutojen ja vähälumisten talvien ennustetaan yleistyvän.

Pyhäjärveen tuleva kuormitus oli vuonna 2022 keskimääräistä vähäisempää

Valuma-alueelta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen on Pyhäjärven suojeluohjelman perustamisesta lähtien ollut järven vesienhoidon keskeisimpiä tavoitteita. Ulkoisen kuormituksen näkökulmasta vuosi 2022 näyttäytyi positiivisena Yläneenjoen ja Pyhäjoen tuoman fosforikuormituksen (7,7 t) jäädessä selvästi 2000-luvun keskiarvon (10 t) alapuolelle. Jokien Pyhäjärveen tuoma kiintoaine- ja typpikuormitus olivat niin ikään selvästi 2000-luvun vesinäyteaineistoista laskettujen keskiarvojen alapuolella, mikä osaltaan johtuu vuoden 2022 maltillisesta valunnasta. Yläneen havaintoaseman vuotuinen sademäärä 517 mm oli selkeästi pitkän ajan keskiarvojen alapuolella (ilmatieteenlaitos, 5/2023).

Yläneen- ja Pyhäjoen fosforikuormitus ja virtaama

Yläneenjoen ja Pyhäjoen vuotuinen fosforikuormitus (tonnia/vuosi) ja virtaama (m³/s) 1980-2022. Huomaa y-akselin asteikon erot jokien välillä.