Pyhäjärven suojeluohjelman myöntämä ”Pyhäjärven suojelija” -palkinto myönnetään ansioituneesta työstä Pyhäjärven hyväksi. Tänä vuonna palkinnon saaja on emeritusprofessori Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osastolta. Palkinnon perusteena on elämäntyö Pyhäjärven asiantuntijana. Jouko Sarvala aloitti asiantuntijatyön Säkylän Pyhäjärvellä jo vuonna 1982. Hän on ollut avainhenkilönä luomassa tieteellistä pohjaa Pyhäjärvi-tutkimukselle ja käynnistämässä Pyhäjärven suojelutyötä. Pyhäjärven suojelurahaston toiminnassa Jouko Sarvala on ollut mukana rahaston valmistelusta ja perustamisesta saakka. Yksi Jouko Sarvalan aloittaman Pyhäjärveen liittyvän tutkimuksen kulmakivi on ollut ymmärrys muikku- ja siikakannan vaikutuksista Pyhäjärven eläin- ja kasviplanktoniin. 

Tutkimus Säkylän Pyhäjärvellä sai alkunsa Pyhäjärven vedenottosuunnitelmista 1970-1980 –lukujen taitteessa. Järvitutkimus oli alkuaikoina hyvin erilaista kuin nykypäivänä ja vedenlaatua tutkittiin melko lyhyin aikajäntein. Erilaisia tutkimushankkeita on kuitenkin ollut käynnissä vuodesta 1982. Osa alkuajan tutkimuksista käsitteli järven toimintaa ja vedenlaatua, mutta suuri osa tutkimuksista oli tuolloin kalapainotteisia. Sarvalan tutkimushankkeista saivat alkunsa Pyhäjärven pitkät tutkimusaikasarjat, jotka nykyään ovat Pyhäjärven tutkijoiden käytettävissä ja kansainvälisestikin harvinaisen arvokkaita.

1980-luvulla herättiin siihen, että Pyhäjärven vedenlaatu oli heikkenemässä ja järveä uhkasi rehevöityminen. Rehevöitymisen uhka ja vedenottosuunnitelmat käynnistivät Pyhäjärven suojelurahaston perustamisen vuonna 1995. Siitä lähtien myös tutkimushankkeiden rahoituksen hakeminen on ollut helpompaa ja perustellumpaa ja pitkät tutkimusaikasarjat ovat jatkuneet. Laaja pitkäaikainen seuranta-aineisto on erityisen tarpeellinen esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa.

Säkylän Pyhäjärven ympäristössä tehty tutkimus ja suojelutyö ovat olleet hedelmällisiä myös siitä syystä, että tutkimus ja käytännön suojelutyö ovat kulkeneet käsi kädessä. Alusta saakka yhteys paikallisiin toimijoihin, poliitikkoihin ja kunnan päättäjiin on taannut toimivan ympäristön. Myös paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyö on ollut Sarvalan mukaan mutkatonta. Yliopiston tutkimusrahoitus ja viranomaisten tekemä vedenlaatuseuranta ovat vähentyneet ja ajan saatossa Pyhäjärvi-instituutti ja myöhemmin Pyhäjärven suojeluohjelma ovat vakiinnuttaneet paikkansa Pyhäjärvi-tutkimuksessa.

Palkitsemistilaisuudessa mukana ollut Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää kertoi, että on onni, kun järveä tutkimaan on saatu asiantuntijoita, joille Pyhäjärvi on sydämen asia. Tieteellisen tiedon ja näkemyksellisyyden yhdistäminen on ollut kannustavaa ja tätä kautta alueen toimijoita ja yksityisiä tahoja on pystytty sitouttamaan Pyhäjärvityöhön.