Rapu
Pyhäjärven ravuista
Pyhäjärvi oli 1800-luvun lopussa kansallisesti merkittävä rapujärvi ja jokirapua vietiin sekä Venäjälle että myöhemmin myös Ruotsiin. Rapu oli ammattikalastuksen pääsaalis. Rapusaaliit olivat suuria vuoteen 1907 saakka, mutta rapuruton tulon myötä saaliit romahtivat ja vesipyynti alettiin suunnata kaloihin. Jokirapukanta toipui rapurutosta, mutta rapurutto iski uudelleen, ja sen aiheuttaman laajan raputuhon jälkeen 1930-luvun lopussa kanta ei enää palautunut laajoista istutuksista huolimatta.
Täplärapuistutukset aloitettiin 1988, ja niiden ansiosta ravustuksesta on kehittynyt 2000-luvun alusta lähtien jälleen merkittävä tulonlähde Pyhäjärven ammattikalastajille.
Pyhäjärvellä toimii nykyisin noin parikymmentä ammattimaisesti ravustavaa henkilöä, sekä lisäksi huomattava määrä sivutoimisesti ravustavia henkilöitä. Rapusesonki alkaa heinäkuun loppupuolella ja jatkuu lokakuulle saakka.
Pyhäjärven rapusaaliit ovat olleet hyviä, ja heikkoina muikkuvuosina rapusaalis on ylittänyt selkeästi muun ammattikalastussaaliin arvon. Pyhäjärven rapusaalis on huippuvuotenaan ollut noin 950 000 yksilöä, mutta esimerkiksi vuosina 2010-2012 saalis on ollut 500 000 ravun tasolla.
Pyhäjärven rapukanta on myös tutkimuksen kohteena. Parhaillaan selvitetään istutetun täpläravun merkitystä järvelle ja sen vaikutusta järven kalastoon ja vesiekosysteemiin (Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hanke).
Esitelmiä, tiedotteita ja julkaisuja Pyhäjärven ravuista
Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Lounais-Suomen kalastusalueristeily, 2013).
Säkylän Pyhäjärven rapu- ja kalatalous 2013.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
RAPU - esite Pyhäjärvi-instituutin rapuhankkeesta. Pyhäjärvi-instituutti (2013).
Fish economy in Lake Pyhäjärvi.
Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Suomen ympäristökeskuksen GisBloom-seminaari, 2011).
Raputalouden riskit ja mahdollisuudet.
Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti ja Timo Ruokonen, Jyväskylän yliopisto (esitelmä, IX valtakunnalliset rapupäivät, Helsinki, 2011).
Innovation and research network in changing climate - case crayfish.
Timo Ruokonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Jyväskylän yliopisto; Marko Jori, Anne-Mari Ventelä, Marjo Tarvainen, Pyhäjärvi-instituutti (posteri, EIFAAC-seminaari, 2012).
Lisää rapuaiheisia esityksiä Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hankkeen julkaisusivulla.
Pyhäjärvi oli 1800-luvun lopussa kansallisesti merkittävä rapujärvi ja jokirapua vietiin sekä Venäjälle että myöhemmin myös Ruotsiin. Rapu oli ammattikalastuksen pääsaalis. Rapusaaliit olivat suuria vuoteen 1907 saakka, mutta rapuruton tulon myötä saaliit romahtivat ja vesipyynti alettiin suunnata kaloihin. Jokirapukanta toipui rapurutosta, mutta rapurutto iski uudelleen, ja sen aiheuttaman laajan raputuhon jälkeen 1930-luvun lopussa kanta ei enää palautunut laajoista istutuksista huolimatta.
Täplärapuistutukset aloitettiin 1988, ja niiden ansiosta ravustuksesta on kehittynyt 2000-luvun alusta lähtien jälleen merkittävä tulonlähde Pyhäjärven ammattikalastajille.
Pyhäjärvellä toimii nykyisin noin parikymmentä ammattimaisesti ravustavaa henkilöä, sekä lisäksi huomattava määrä sivutoimisesti ravustavia henkilöitä. Rapusesonki alkaa heinäkuun loppupuolella ja jatkuu lokakuulle saakka.
Pyhäjärven rapusaaliit ovat olleet hyviä, ja heikkoina muikkuvuosina rapusaalis on ylittänyt selkeästi muun ammattikalastussaaliin arvon. Pyhäjärven rapusaalis on huippuvuotenaan ollut noin 950 000 yksilöä, mutta esimerkiksi vuosina 2010-2012 saalis on ollut 500 000 ravun tasolla.
Pyhäjärven rapukanta on myös tutkimuksen kohteena. Parhaillaan selvitetään istutetun täpläravun merkitystä järvelle ja sen vaikutusta järven kalastoon ja vesiekosysteemiin (Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hanke).
Esitelmiä, tiedotteita ja julkaisuja Pyhäjärven ravuista
Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Lounais-Suomen kalastusalueristeily, 2013).
Säkylän Pyhäjärven rapu- ja kalatalous 2013.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
RAPU - esite Pyhäjärvi-instituutin rapuhankkeesta. Pyhäjärvi-instituutti (2013).
Fish economy in Lake Pyhäjärvi.
Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Suomen ympäristökeskuksen GisBloom-seminaari, 2011).
Raputalouden riskit ja mahdollisuudet.
Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti ja Timo Ruokonen, Jyväskylän yliopisto (esitelmä, IX valtakunnalliset rapupäivät, Helsinki, 2011).
Innovation and research network in changing climate - case crayfish.
Timo Ruokonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Jyväskylän yliopisto; Marko Jori, Anne-Mari Ventelä, Marjo Tarvainen, Pyhäjärvi-instituutti (posteri, EIFAAC-seminaari, 2012).
Lisää rapuaiheisia esityksiä Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hankkeen julkaisusivulla.
