Pyhäjärvi oli 1800-luvun lopussa kansallisesti merkittävä rapujärvi ja jokirapua vietiin sekä Venäjälle että myöhemmin myös Ruotsiin. Rapu oli ammattikalastuksen pääsaalis. Rapusaaliit olivat suuria vuoteen 1907 saakka, mutta rapuruton tulon myötä saaliit romahtivat ja vesipyynti alettiin suunnata kaloihin. Jokirapukanta toipui rapurutosta, mutta rapurutto iski uudelleen, ja sen aiheuttaman laajan raputuhon jälkeen 1930-luvun lopussa kanta ei enää palautunut laajoista istutuksista huolimatta.
Täplärapuistutukset aloitettiin 1988, ja niiden ansiosta ravustuksesta on kehittynyt 2000-luvun alusta lähtien jälleen merkittävä tulonlähde Pyhäjärven ammattikalastajille.
Pyhäjärvellä toimii nykyisin noin parikymmentä ammattimaisesti ravustavaa henkilöä, sekä lisäksi huomattava määrä sivutoimisesti ravustavia henkilöitä. Rapusesonki alkaa heinäkuun loppupuolella ja jatkuu lokakuulle saakka.
Pyhäjärven rapusaaliit ovat olleet hyviä, ja heikkoina muikkuvuosina rapusaalis on ylittänyt selkeästi muun ammattikalastussaaliin arvon. Pyhäjärven rapusaalis on huippuvuotenaan ollut noin 950 000 yksilöä, mutta esimerkiksi vuosina 2010-2012 saalis on ollut 500 000 ravun tasolla.
Pyhäjärven rapukanta on myös tutkimuksen kohteena. Parhaillaan selvitetään istutetun täpläravun merkitystä järvelle ja sen vaikutusta järven kalastoon ja vesiekosysteemiin (Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hanke).
Esitelmiä, tiedotteita ja julkaisuja Pyhäjärven ravuista
Fish economy in Lake Pyhäjärvi. Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Suomen ympäristökeskuksen GisBloom-seminaari, 2011).
Raputalouden riskit ja mahdollisuudet. Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti ja Timo Ruokonen, Jyväskylän yliopisto (esitelmä, IX valtakunnalliset rapupäivät, Helsinki, 2011).