Kalat
Kalat ja kalastus Pyhäjärvellä
Pyhäjärven suojelutyöhön ja järven tilan seurantaan kytkeytyy olennaisesti myös kalantutkimus, kalastuksen seuranta ja hoitokalastus.
Järviekosysteemin ravintoverkossa kalat vaikuttavat monella tasolla, ja kalaston runsaus ja lajien väliset suhteet omalta osaltaan säätelevät järven tilaa ja vedenlaatua. Pyhäjärvellä myös ammattikalastuksella on merkittävä rooli vedenlaadun kannalta. Järvellä toimii parikymmentä ammattikalastajaa, joiden pääasiallisina kalastusmenetelminä ovat talvinuotta ja rysäpyynti.
Pyhäjärvessä yleisesti esiintyvistä kaloista kiiski, ahven, särki, kuore, hauki, lahna, salakka, made ja kivisimppu kuuluvat järven luontaiseen kalastoon. Luontaista kalastoa on täydennetty istutuksilla jo 1900-luvun alusta lähtien, ja esimerkiksi muikku ja siika ovat esimerkkejä onnistuneeta kotiuttamisesta.
Muikku ja siika ovat Pyhäjärven perinteisiä arvokaloja ja myös ahvenella on taloudellista merkitystä. Vuonna 2013 on aloitettu myös kaupallinen särjen kalastus. Mainittujen lajien lisäksi kalastuksen saaliina saadaan taimenta, haukea, madetta, kuoretta, lahnaa ja kiiskeä. Hoitokalastuksen tehostamiseksi vähempiarvoisten lajien pyyntiä on tuettu taloudellisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Kaupallinen kalansaalis on 2000-luvulla vaihdellut 300 ja 1000 tonnin välillä. Saaliin vaihteluun vaikuttavat mm. talvien olosuhteet (jäätalvi) ja muikkukannan kannanvaihtelut.
Pyhäjärven kalasto ja kalastus ovat aktiivisen tutkimuksen ja seurannan kohteina, esimerkiksi muikun kannanvaihtelua on seurattu 1970-luvun alusta lähtien. Lisäksi jatkuvasti seurataan mm. muikun ja siian talvinuottasaaliin määrää, talvinuottasaaliin lajikoostumusta, saalislajien koko- ja ikäjakaumia sekä koko vuoden saalismääriä lajeittain. Perustietoa saalistilastosta on esillä Säkylän Pyhäjärven kalastusalueen www-sivuilla.
Pyhäjärven suojelutyöhön ja järven tilan seurantaan kytkeytyy olennaisesti myös kalantutkimus, kalastuksen seuranta ja hoitokalastus.
Järviekosysteemin ravintoverkossa kalat vaikuttavat monella tasolla, ja kalaston runsaus ja lajien väliset suhteet omalta osaltaan säätelevät järven tilaa ja vedenlaatua. Pyhäjärvellä myös ammattikalastuksella on merkittävä rooli vedenlaadun kannalta. Järvellä toimii parikymmentä ammattikalastajaa, joiden pääasiallisina kalastusmenetelminä ovat talvinuotta ja rysäpyynti.
Pyhäjärvessä yleisesti esiintyvistä kaloista kiiski, ahven, särki, kuore, hauki, lahna, salakka, made ja kivisimppu kuuluvat järven luontaiseen kalastoon. Luontaista kalastoa on täydennetty istutuksilla jo 1900-luvun alusta lähtien, ja esimerkiksi muikku ja siika ovat esimerkkejä onnistuneeta kotiuttamisesta.
Muikku ja siika ovat Pyhäjärven perinteisiä arvokaloja ja myös ahvenella on taloudellista merkitystä. Vuonna 2013 on aloitettu myös kaupallinen särjen kalastus. Mainittujen lajien lisäksi kalastuksen saaliina saadaan taimenta, haukea, madetta, kuoretta, lahnaa ja kiiskeä. Hoitokalastuksen tehostamiseksi vähempiarvoisten lajien pyyntiä on tuettu taloudellisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Kaupallinen kalansaalis on 2000-luvulla vaihdellut 300 ja 1000 tonnin välillä. Saaliin vaihteluun vaikuttavat mm. talvien olosuhteet (jäätalvi) ja muikkukannan kannanvaihtelut.
Pyhäjärven kalasto ja kalastus ovat aktiivisen tutkimuksen ja seurannan kohteina, esimerkiksi muikun kannanvaihtelua on seurattu 1970-luvun alusta lähtien. Lisäksi jatkuvasti seurataan mm. muikun ja siian talvinuottasaaliin määrää, talvinuottasaaliin lajikoostumusta, saalislajien koko- ja ikäjakaumia sekä koko vuoden saalismääriä lajeittain. Perustietoa saalistilastosta on esillä Säkylän Pyhäjärven kalastusalueen www-sivuilla.
Esitelmiä, julkaisuja ja selvityksiä Pyhäjärven kaloista ja kalastuksesta
Säkylän Pyhäjärven rapu- ja kalatalous 2013.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee – Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Satakunnan kalatalouden kehittäminen - Säkylän Pyhäjärvi.
Pyhäjärvi-instituutti (selvitys Pyhäjärven kalatalouden tilasta, Satakunnan ja Vakka-Suomen yhteisen kalatalousryhmän muodostussuunnitelman tausta-aineistoa).
Northern inland fishery will be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi (SW Finland).
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, EIFAAC Symposium, Hämeenlinna, 2012).
Long term biomanipulation be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, NALMS-symposium, 2012).
Lake Säkylän Pyhäjärvi – major decline in vendace.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, ALSO-symposium, 2012).
Northern inland fishery and crayfishery will be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi.
Marko Jori, Marjo Tarvainen & Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (posteri, IIFET-symposium, 2012).
Fish economy in Lake Pyhäjärvi.
Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Suomen ympäristökeskuksen GisBloom -seminaari, 2011).
Pyhäjärven suojelutyö 2000-2006, raportti [s 36, 37].
Marjo Tarvainen & Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (2007).
Fykotoksiinien esiintyminen Länsi-Suomen kaloissa (TOKA) -esiselvitys.
Maarit Horne, Pyhäjärvi-instituutti (2011).
Säkylän Pyhäjärven rapu- ja kalatalous 2013.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee – Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, 2013).
Satakunnan kalatalouden kehittäminen - Säkylän Pyhäjärvi.
Pyhäjärvi-instituutti (selvitys Pyhäjärven kalatalouden tilasta, Satakunnan ja Vakka-Suomen yhteisen kalatalousryhmän muodostussuunnitelman tausta-aineistoa).
Northern inland fishery will be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi (SW Finland).
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, EIFAAC Symposium, Hämeenlinna, 2012).
Long term biomanipulation be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, NALMS-symposium, 2012).
Lake Säkylän Pyhäjärvi – major decline in vendace.
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, ALSO-symposium, 2012).
Northern inland fishery and crayfishery will be challenged by climate change – case Lake Säkylän Pyhäjärvi.
Marko Jori, Marjo Tarvainen & Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (posteri, IIFET-symposium, 2012).
Fish economy in Lake Pyhäjärvi.
Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti (esitelmä, Suomen ympäristökeskuksen GisBloom -seminaari, 2011).
Pyhäjärven suojelutyö 2000-2006, raportti [s 36, 37].
Marjo Tarvainen & Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (2007).
Fykotoksiinien esiintyminen Länsi-Suomen kaloissa (TOKA) -esiselvitys.
Maarit Horne, Pyhäjärvi-instituutti (2011).
