Etusivu   »   Pyhäjärvi   »   Vedenlaatu     
Vedenlaatu

Vedenlaatukatsaus vuoden 2019 tilanteeseen

Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat vuonna 2019 vaihtelevia. Talvi oli luminen ja helmikuusta huhtikuuhun virtaamat kasvoivat lumien sulaessa. Kesä ja alkusyksy olivat kuivia, mutta syys-lokakuussa sadanta kasvoi ja virtaamat lähtivät taas nousuun. Vuoden loppu oli sateinen ja leuto, virtaamat kasvoivat tulvalukemiin. 

Jokien Pyhäjärveen tuomat kokonaisfosforikuormitus oli vuonna 2019 hieman keskitason yläpuolella pitkän aikajakson keskiarvoihin verrattuna. Yläneenjoen viime vuoden fosforikuormitus oli 9,28 tonnia ja Pyhäjoen 1,4 tonnia (kuva 2a ja b). Keskimäärin Yläneen¬joesta tuli vuosina 1980−2018 8,6 tonnia ja Pyhäjoesta 1,8 tonnia fosforia vuodessa. Typpikuormitus oli vuonna 2019 selvästi keskimääräistä korkeampi. Yläneenjoen tuoma typpikuormitus vuonna 2019 oli 219 tonnia ja Pyhäjoen 70 tonnia (kuva 3a ja b). Pitkän aikavälin (1980‒2018) keskiarvo on Yläneenjoen osalta 163 tonnia ja Pyhäjoen osalta 43 tonnia. 

Pyhäjärven vedenpinnan korkeus vaihteli erittäin voimakkaasti vuoden 2019 aikana. Alkuvuodesta pitkään jatkunut alhainen vedenpinta nousi normaaliin tasoon, mutta laski kevään ja kesän kuluessa uudelleen alhaiselle tasolle. Loka-marraskuussa sateet runsastuivat ja myös vedenpinta alkoi nousta, ylittäen vuoden vaihteeseen mennessä säännöstelyn ylärajan N43 +45,12 m.

Vuoden 2019 avovesikauden (touko - lokakuu) kokonaisfosforipitoisuus oli hieman normaalia korkeampi, 22,6 µg l-1 (max 41, min 15, n=15) (kuva 5). Fosforipitoisuuden keskiarvo vuosina 1980−2018 oli 19,8 µg l-1 (sd 5,0). Typpipitoisuus oli 454,7 µg l-1 (max 530, min 360, n=15)  (kuva 6). Keskimääräinen typpipitoisuus vuosina 1980−2018 oli 436,6 µg l-1 (sd 89,7). Pyhäjärvi-instituutti otti vuonna 2019 täydentäviä näytteitä, koska ympäristöhallinnon ottamien syvännenäytteiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Ravinnepitoisuuksissa on paljon vaihtelua, joten olemme lisänneet kuviin keskihajonnan ja tekstiin tiedon vaihteluvälistä. Ilmastonmuutoksen myötä vaihtelu muuttujissa lisääntyy entisestään.

Klorofyllin ja kasviplanktonin osalta vuosi oli maltillinen, eikä järvessä havaittu voimakkaita leväkukintoja kevään piileväkukinnan jälkeen. Sinilevien osuus kasviplanktonissa on kasvanut 2010-luvulla erityisesti syksyllä. Kesäaikaan pahoilta sinileväkukinnoilta on vältytty. Kasviplanktonissa on paljon lajeja, joita eläinplankton ei koon tai muodon puolesta voi laiduntaa.

Eläinplanktonin kehitys Pyhäjärvessä on viime vuosina ollut poikkeuksellista. Vuonna 2016 vesikirput ja hankajalkaiset katosivat järvestä kokonaan voimakkaan laidunnuksen vuoksi jo juhannuksen jälkeen. Ne eivät pystyneet runsastumaan koko syksynä, koska kasviplanktonravinnon laatu oli niin huono, että eläinplanktonin lisääntyminen oli rasvahapporajoitteista. Myös keväällä 2017 eläinplanktonia oli erittäin vähän, sama toistui myös 2018. Vuonna 2019 eläinplanktonia on ollut keväälläkin runsaasti, tosin lajisto näyttää muuttuneen niin, että pientä Chydorus-vesikirppua on runsaasti. Chydorus ei pysty laiduntamaan tehokkaasti kasviplanktonia, vaan käyttää ravinnokseen pääasiassa bakteereita ja alkueläimiä.     


Pyhäjärven veden kokonaisfosforipitoisuus avovesikaudella (touko-lokakuu) vuosina 1980–2019.


Pyhäjärven veden kokonaisklorofyllipitoisuus avovesikaudella (touko-lokakuu) vuosina 1980–2019.


Pyhäjärveen tuleva virtaama Yläneenjoesta ja Pyhäjoesta vuonna 2019.



Lisää Pyhäjärven vedenlaadusta:

Pyhäjärven suojeluohjelman Pyhäjärven vedenlaatuposteri 2015 (pdf). 

Pyhäjärven vedenlaatutietoja voi hakea Suomen ympäristöviranomaisten ymparisto.fi-palvelusta:

Pyhäjärven vedenlaadun pitkäaikaisseurannan tuloksia löytyy myös Järviwikistä.

Yleistä vedenlaadusta:
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatima opas vesistötulosten tulkintaan.

Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600