Etusivu   »   Pyhäjärvi   »   Kuormitus     
Kuormitus

Pyhäjärven kuormitus

Pyhäjärven rehevöitymiskehitystä edistävä kuormitus tulee pääosin järveen muualta; valuma-alueelta, ranta-alueilta tai ilmasta. Myös järven pohjasta voi tulla kuormitusta kun vuosien myötä pohjaan kertyneitä ravinteita vapautuu eliöiden käyttöön.

Kaiken kaikkiaan 67 % Pyhäjärven fosforikuormituksesta tulee jokien, Yläneenjoen ja Pyhäjoen, mukana valuma-alueelta. Jokien varsilla ja järven lähivaluma-alueella toteutettavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat avainasemassa ulkoisen kuormituksen vähentämisessä.

Pyhäjärvestä poistuu fosforia paitsi Eurajoesta lähtevän veden mukana, myös kalastuksen myötä kaloihin sitoutuneena. Pyhäjärven suojelutyön edetessä Pyhäjärveen varastoituvan fosforin määrää ja sisäisen kuormituksen riskiä on saatu vähennettyä merkittävästi.


Leudot talvet voivat lisätä kuormitusta oleellisesti

Kuormituksen kehittymisen seurannassa voidaan havaita, kuinka leudot talvet voivat oleellisesti lisätä koko vuoden fosfori- ja kiintoainekuormitusta. Kasvipeitteettömänä aikana tulevat runsaat sateet ja leuto sää aiheuttavat voimakasta eroosiota. Useaan otteeseen satava ja jälleen sulava lumipeite yhdessä sulana pysyvän maan kanssa huuhtoivat vesiin ennätysmäisiä kuormituksia, joita perinteiset kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät pysäytä. Talviaikaisen kuormituksen hallintaan on kehitettävä uusia menetelmiä, sillä ilmastonmuutoksen myötä leutojen ja vähälumisten talvien ennustetaan yleistyvän.



Pyhäjärveen tuleva kuormitus oli hieman keskitasoa korkeampi vuonna 2019

Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat vuonna 2019 vaihtelevia. Talvi oli luminen ja helmikuusta huhtikuuhun virtaamat kasvoivat lumien sulaessa. Kesä ja alkusyksy olivat kuivia, mutta syys-lokakuussa sadanta kasvoi ja virtaamat lähtivät taas nousuun. Vuoden loppu oli sateinen ja leuto, virtaamat kasvoivat tulvalukemiin. 

Jokien Pyhäjärveen tuomat kokonaisfosforikuormitus oli vuonna 2019 hieman keskitason yläpuolella pitkän aikajakson keskiarvoihin verrattuna. Yläneenjoen viime vuoden fosforikuormitus oli 9,28 tonnia ja Pyhäjoen 1,4 tonnia (kuva 2a ja b). Keskimäärin Yläneen¬joesta tuli vuosina 1980−2018 8,6 tonnia ja Pyhäjoesta 1,8 tonnia fosforia vuodessa. Typpikuormitus oli vuonna 2019 selvästi keskimääräistä korkeampi. Yläneenjoen tuoma typpikuormitus vuonna 2019 oli 219 tonnia ja Pyhäjoen 70 tonnia (kuva 3a ja b). Pitkän aikavälin (1980‒2018) keskiarvo on Yläneenjoen osalta 163 tonnia ja Pyhäjoen osalta 43 tonnia. 




Yläneenjoen ja Pyhäjoen vuotuinen fosforikuormitus (tonnia/vuosi) ja virtaama (m³/s) 1980-2017. Huomaa y-akselin asteikon erot jokien välillä.

Karttakuva Pyhäjärven valuma-alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista (lähde: Tarvainen, M. & Ventelä, A.-M. 2007: Pyhäjärven suojelutyö 2000-2006).







Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600