Etusivu   »   Pyhäjärvi   »   Kasviplankton     
Kasviplankton

Pyhäjärven kasviplankton

Kasviplanktonilla tarkoitetaan mikroskooppisen pieniä vedessä keijuvia leviä, jotka runsaina esiintyessään saattavat muodostaa veden laatua heikentäviä kukintoja eli levälauttoja. Kasviplankton on veden suurimpia perustuottajia päällyslevien ja vesikasvien eli makrofyyttien ohella.

Kasviplanktonin määrä ja lajikoostumus muuttuvat veden tilan muuttuessa. Kasviplankton hyödyntää vedessä olevia ravinteita ja vesistöön tuleva fosforikuormitus lisää kasviplanktonin määrää kokonaisuudessan.


Pyhäjärvellä erityisesti piilevien ja sinilevien määrä kasvoi selvästi 1990-luvulla. Vastaavasti 2000-luvulla määrät ovat laskeneet.
Pyhäjärven kasviplanktonissa piilevät ovat yleensä vallitseva leväryhmä, joskin eri leväryhmien osuus vaihtelee vuosittain ja myös vuodenajoittain. Piilevät viihtyvät myös viileissä vesissä ja ne hyötyvät vuosina, jolloin järven jääpeitteinen aika on tavallista lyhyempi. Runsaana esiintyessään piilevät aiheuttavat samennusta, mutta eivät sisällä myrkkyjä tai ihmisille haitallisia aineita.

Pyhäjärven sinileväkukintojen myrkkypitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Runsaasti sinilevää sisältävän veden käyttöä kastelu, löyly- tai pesuvetenä tulee kuitenkin välttää.

Pyhäjärvellä monina kesinä selvästi runsain sinilevälaji on ns. pallosinilevä eli Gloeotrichia echinulata.


Mikä Gloeotrichia echinulata - ”pallosinilevä” on?

Gloeotrichia echinulata on sinileviin kuuluva levälaji, joka esiintyy pallomaisina yhdyskuntina. Yhdyskuntien halkaisija on yleensä 1-2 mm. Suuren koon vuoksi niitä voi nähdä myös paljaalla silmällä. Sen elinkiertoon kuuluu sekä vapaassa vedessä esiintyvä kasvullinen vaihe, että pohjasedimentissä esiintyvä lepovaihe.


Kuva: Gloeotrichia echinulata -yhdyskunnan rakenne

Leposolupaketit kestävät hyvin muuttuvia ympäristöolosuhteita. Ne voivat säilyä sedimentissä jopa vuosikymmeniä ja toimivat ”siemenpankkina” uudelle kasvulle. Pohjasedimentissä yhdyskunnat varastoivat fosforia sedimentin huokosvedestä ja niiden kasvu tapahtuu tämän fosforivaraston turvin.

Pyhäjärvessä ensimmäinen havainto G. echinulatasta on heinäkuulta 1963. Laji kuitenkin hävisi kasviplanktonista kolmeksi vuosikymmeneksi ja ilmestyi uudelleen vuonna 1994. Runsaimmillaan G. echinulataa tavataan yleensä heinäkuussa.

Tämän hetkisten tietojen mukaan G. echinulata ei sisällä maksa- eikä hermomyrkkyjä. Uiminen “pallosinilevän” massaesiintymän aikaan voi kuitenkin aiheuttaa herkille ihmisille ihottumaa. G. echinulataa voidaan torjua parhaiten rajoittamalla entistä tehokkaammin järven ulkoista ja sisäistä kuormitusta.


Pyhäjärven leväseuranta

Pyhäjärven levätilannetta sinilevän suhteen seurataan avovesikaudella viikottain. Seurantapisteitä on eri puolella Pyhäjärveä, ja havainnoinnin tekevät siihen koulutetut paikalliset havainnoitsijat. Seurannan järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka myös tiedottaa levätilanteesta. Sinilevätilannetta voi seurata esimerkiksi ympäristöviranomaisten levätilannesivulta, ELY-keskuksen levätietosivuilta (Varsinais-Suomen ja Satakunnan leväkatsaukset) tai Järviwiki-palvelusta. Pyhäjärvellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikat ovat Kauttualla, Katismaan uimarannassa ja Valasrannassa.

Yleistä levätietoa löytyy mm. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta.





Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600