Etusivu   »   Projektit   »   Hoitokalastus     
Hoitokalastus

HOITOKALASTUS

Mihin hoitokalastus perustuu?


Kalat vaikuttavat veden laatuun monella tavalla sekä suoraan että välillisesti. Kalojen biomassaan sitoutuu yllättävän paljon ravinteita: järvissä veden fosforista yli puolet voi olla kaloissa. Kalasaaliin mukana poistuu siksi myös merkittäviä määriä ravinteita, Pyhäjärvessä noin viidennes järveen tulevasta fosforista. Ravinnon sisältämää fosforia ja typpeä palaa veteen kalojen eritteissä, enemmän kuitenkin ulosteiden mukana. Jos kalasto koostuu pienistä yksilöistä, sama kalabiomassa vapauttaa enemmän ravinteita kuin jos vallitsevia ovat suuret kalat. Kalat myös kuljettavat ravinteita paikasta toiseen syödessään yhdessä osassa vesistöä ja erittäessään ja ulostaessaan toisaalla. Etenkin pohjaeläimiä ja uposkasveja syövät kalat, kuten särki ja lahna, siirtävät ulosteissaan paljon ravinteita pohjasta veteen. Ulosteiden ainesosat voivat muuttaa hivenaineiden kuten raudan saatavuutta ja siten säädellä levälajien välistä kilpailua.

Kalojen voimakkaimmat vaikutukset välittyvät kuitenkin eläinplanktonin kautta. Eläinplanktonin suuret vesikirput ovat tehokkaita levänsyöjiä ja pystyvät runsaina esiintyessään pitämään kasviplanktonin kurissa ja veden kirkkaana. Kookkaat äyriäiset ovat kuitenkin kalojen suosikkiravintoa. Niinpä jos planktonia syöviä kaloja on paljon, suurikokoinen eläinplankton käy vähiin. Vallitseviksi tulevat pienikokoiset äyriäiset ja rataseläimet, ja levien määrä kasvaa. Ekologialtaan erilaisten kalalajien vaikutukset veden laatuun ovat hyvin erilaisia.

Hoitokalastuksella pyritään estämään järven tilan heikkenemistä. Kohdennetulla kalastuksella pyritään voimistamaan petokalakantoja ja poistamaan rehevöitymisen kannalta merkityksellistä kalalajistoa.

Kysymyksiinne hoitokalastuksesta vastaa Pyhäjärvi-instituutissa:

Vesistötoimialan päällikkö
Anne-Mari Ventelä (ks. Yhteystiedot)







Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600