Etusivu   »   Ajankohtaista     
Ajankohtaista
19.12.2016   
Uutta tekniikkaa ravinteiden pidättämiseen, veden virtaamisen hidastamiseen ja hapetukseen
Vesijärvisäätiö ja Säkylässä sijaitseva Pyhäjärvi-instituutti saivat ympäristöministeriöltä 200 000 euroa vesien tilan parantamista tukeviin toimenpiteisiin. Kärkihankerahoituksella pyritään löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla toisaalta hidastetaan veden kulkua yläjuoksulta alajuoksulle ja toisaalta pidätetään mahdollisimman tehokkaasti ravinteita. Vesien pidättämisellä ehkäistään tulvien syntymistä sekä vähennetään vesistöjen rehevöitymistä lisäävää ravinnekuormitusta. (Lähde: Puhtaan Vesijärven uutiskirje)


27.10.2016   
Satakunta edelläkävijä: Järvien hoito ja kaupallinen kalastus kytkettävä yhteen
Hoitokalastuksen ja kaupallisen kalastuksen yhdistäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan: valuma-alueelta tulevaan ravinnekuormitukseen on edelleen tehokkailla ruoantuotantoalueilla haasteellista puuttua, mutta kalastamalla järvestä saadaan sinne jo päätyneitä ravinteita pois kustannustehokkaasti. Tuloksiin pääsy vaatii jatkuvaa kalastusta. Samalla saadaan kotimaista puhdasta ja maukasta ruokaa. Ihan mahtava konsepti, eikö?  

Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM -hankkeessa (EAKR-rahoitus Satakuntaliiton kautta) selvitetään taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen konseptia. Voisiko veden laadun parantamiseen tähtäävä hoitokalastus maksaa itse itsensä, jos saaliilla olisi käypä arvo? Satakunnassa ollaan konseptissa pidemmällä kuin missään muualla.

Tehokkaalla ruoantuotantoalueella sijaitsevaa ja liiallisesta ravinnekuormituksesta kärsivää Säkylän Pyhäjärveä on hoitokalastettu pitkään. Järven levämäärät kasvoivat 1980-luvun lopulta alkaen ja kasvu olisi saattanut johtaa järven virkistyskäyttö- ja kalataloudellisen arvon romahtamiseen.  Levät saattavat aiheuttaa makuhaittoja kaloihin ja järven rantatonttien arvo romahtaa. Onneksi Pyhäjärvellä kävi toisin – vaaran merkit nähtiin jo hyvissä ajoin 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 perustettiin paikallisten kuntien, teollisuuden ja yhdistysten toimesta Pyhäjärven suojelurahasto, joka on turvannut sen jälkeen järven kunnostukseen tarvittavan perusrahoituksen ja toteuttanut suuren määrän vesiensuojelutoimia sekä valuma-alueella että järvessä. Vuodesta 2002 alkaen paikalliset ammattikalastajat pääsivät EU-rahoituksen avulla toteuttamaan täysimittaista, huolella suunniteltua hoitokalastushanketta. Leväesiintymät vähenivät ja Pyhäjärven vedenlaatu on ollut kesäisin hyvä. Hoitokalastusta on toteutettu vuodesta 2010 valtion budjettirahoituksella sekä Pyhäjärvi-instituutin että Pyhäjärven kalastusalueen rahoituksella.

Noin kolmannes Pyhäjärven hoitokalastussaaliista on kaupallisesti kannattavaa, mutta 2/3 saaliista on vajaasti hyödynnettyä, esimerkiksi väärää lajia. Toistaiseksi tarvitaan vielä taloudellista tukea, jotta kalastus tältä osin kannattaa. Tarvitaan sinnikkäitä kalastajia, innovatiivisia yrityksiä, monipuolisia kalankäyttömuotoja, uusia tuotteita ja tiedostavia kuluttajia. Pyhäjärvi-instituutti on perustamisestaan asti (1989) edistänyt vähempiarvoisen kalan käyttöä. Monissa hankkeissa on jo 1990-luvulla kehitetty mm. kalamurekepihvejä ja kalasäilykkeitä, mutta kalojen käsittelyaste ja volyymi olivat Pyhäjärvellä silloin vielä liian alhaisia. Vasta 2010-luvun luomu- ja lähiruokatrendit, sekä sinisen biotalouden nousu ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan valtakunnallisesti.

Erityisesti roskakalan leimaa kantaneen särjen maine on puhdistunut ja kala on siirtynyt raaka-aineena monien keittiöiden toivelistoille.  Apetit Ruoka Oy toi vuoden alussa markkinoille Kotimaisen Järvikalapihvin, jossa kalaraaka-aineena on pelkästään suomalaista, Säkylän Pyhäjärvestä pyydettyä, särkeä ja pientä ahventa. Kuluneen vuoden aikana Järvikalapihvin vastaanotto on ollut huikea. Tämä ei sinänsä yllätä, koska tuote maultaan on yksinkertaisesti erinomainen.

Riitta Kotilainen Espoo Catering Oy:stä toteaa järvikalapihvin olevan hyvä tasalaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät sopiva rakenne, houkutteleva ulkonäkö ja oikea annoskoko. Espoo Catering huolehtii päivittäin noin 55 000 asiakkaan muonituksesta ja sen asiakaspohja on varsin monipuolinen. Pihvin maku on sopivan mieto, joten se soveltuu kaikille vauvasta vaariin. Järvikalapihvi on myös täysin suomalainen tuote ja sopii ekologisuutensa vuoksi hyvin kestävän kehityksen periaatteita vaalivan yrityksen tarjottavaksi.

Särjen ja pienen ahvenen kalastus Säkylän Pyhäjärvellä on muuttunut taloudellisesti kannattavaksi eli kyllä, hoitokalastus voi rahoittaa itse itsensä. Taloudellisesti kannattavan, petokalakannat huomioivan, hoitokalastuksen konseptille on tarvetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Monet hoitokalastushankkeet ovat kariutuneet kausittaiseen tai liian pieneen rahoitukseen sekä aidon motivaation puutteeseen, kun saaliille ei ole löytynyt järkevää käyttöä. Suomesta löytyy runsaasti kalaisia järviä, jotka hyötyisivät suunnitelmallisesta hoitokalastuksesta. Samalla turvattaisiin kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuus ja osaltaan vahvistettaisiin proteiiniomavaraisuutta.

Vesistökunnostusverkosto on valtakunnallinen yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoja ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Verkosto koordinoi vesien kunnostuskavalkadi-hanketta, jossa järjestetään vesien tilan parantamiseen liittyviä tapahtumia vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kavalkadi etenee ympäri Suomea alueelta toiselle ja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. 

Lue lisää: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto / www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto 

  

        

    



21.10.2016   
Kansallispuisto- ja merensuojeluaiheinen englanninkielen kurssi
Selkämeren kansallispuiston ystäväyhdistyksen RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti järjestää kansallispuisto- ja merensuojeluaiheisen englanninkielen kurssin maanantaina 31.10.2016 klo 9-12 Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelassa Eteläpitkäkatu 17, Rauma.

Sanaston ääreen meitä ohjaa merentutkija, FT Päivi Laine Pyhäjärvi-instituutista. Yleisö voi halutessaan osallistua omilla tiedoillaan ja kysymyksillään koulutukseen. Varsinkin kansallispuisto-osa keskittyy perussanastoon. Tilaisuuden jälkeen opiskelu jatkuu syksyllä ja talvella rauhalliseen tahtiin "etäopiskeluna". Koulutuksen kokonaisvolyymiksi arvioidaan yksi päivä.

Ilmainen tilaisuus on kaikille avoin, mutta mukaan mahtuu vain noin 20 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittaudu heti sähköpostiosoitteeseen pikkuhauru@gmail.com tai puhelimitse 050 438 8490/ Juhani Korpinen.
19.9.2016   
Alvarin päivän avoimet ovet Ruukinpuistossa
Tervetuloa Ruukinpuistoon ja erityisesti Pyhäjärvi-instituuttiin lauantaina 24.9.2016 klo 11–15. Ruukinpuistossa on ovet avoinna kymmenessä kohteessa. Instituutilla pääset tutustumaan käynnissä oleviin hankkeisiin ja instituutin toimintaan yleensä. Suunnistuskortin saat myös instituutilta. 





27.5.2016   
Suojelutempaus 18.6. Luontokapinetissa
Pyhäjärven suojeluohjelman Suojelutempaus järjestetään lauantaina 18.6.2016 klo 10-14 Luontokapinetissa (Hovilanmäentie 2, Yläne).

Ohjelmassa on toimintaa ja tietoa kaiken ikäisille:
- Vedenlaatutietoa
- Pyhäjärven suojeluohjelman esittelyä ja hanketietoa
- Yläneenjokivarressa alkavan Rannalle -hankkeen esittelyä
- Tietoiskuja
- Ötökkäpiste
- Lasten askartelupiste
- Leader -hanketietoa
- Pyhäjärvi valokuvanäyttely
- SUP-lautatestausta
- Yläneenjokitietoa
-  Myynnissä Pyhäjärvituotteita.

Pyhäjärven suojeluohjelman kanssa tilaisuutta ovat järjestämässä: Pyhäjärven suojeluyhdistys, Pyhäjärvikummit, Luontokapinetti, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ry, Sieravuori ja Iloadventures.

Tervetuloa!

Seuraa ilmoittelua www.pyhajarvensuojelu.net
 
 
6.5.2016   
Pellonpiennartilaisuus 9.5.
"Muuttuvat viljelymenetelmät" -hanke järjestää pellonpiennartilaisuuden maanantaina 9.5. klo 12 Räpin koetilalla (Huhdintie 32 B, Köyliö). Esittelyssä on Veristech msp3-maaperäskanneri. 

Skanneri mittaa peltomaan sähkönjohtavuutta, multavuutta, pH-arvoa sekä pinnanmuotoja. Tuloksena saadaan tarkka kartta peltolohkon maalajivyöhykkeistä, multavuudesta sekä pH:n vaihtelusta.Tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa mm. lannoitusta, kalkitusta sekä pinnanmuotoilua. Tarkka peltolohkon kartoitus on täsmäviljelyn perusta.

Lisätietoja tilaisuudesta: sauli.jaakkola@pji.fi
  

Lisätietoja hankkeesta löydät projektit -sivun alta. Hankkeen kohderyhmänä ovat satakuntalaiset viljelijät. Tallenn
18.4.2016   
Pyhäjärven suojeluohjelma myönsi Pyhäjärven suojelija -palkinnon emeritusprofessori Jouko Sarvalalle
Pyhäjärven suojeluohjelman myöntämä ”Pyhäjärven suojelija” -palkinto myönnetään ansioituneesta työstä Pyhäjärven hyväksi. Tänä vuonna palkinnon saaja on emeritusprofessori Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osastolta. Palkinnon perusteena on elämäntyö Pyhäjärven asiantuntijana. Jouko Sarvala aloitti asiantuntijatyön Säkylän Pyhäjärvellä jo vuonna 1982. Hän on ollut avainhenkilönä luomassa tieteellistä pohjaa Pyhäjärvi-tutkimukselle ja käynnistämässä Pyhäjärven suojelutyötä. Pyhäjärven suojelurahaston toiminnassa Jouko Sarvala on ollut mukana rahaston valmistelusta ja perustamisesta saakka. Yksi Jouko Sarvalan aloittaman Pyhäjärveen liittyvän tutkimuksen kulmakivi on ollut ymmärrys muikku- ja siikakannan vaikutuksista Pyhäjärven eläin- ja kasviplanktoniin. 

”Pitkät aikasarjat ovat kultaakin kalliimpia”

Tutkimus Säkylän Pyhäjärvellä sai alkunsa Pyhäjärven vedenottosuunnitelmista 1970-1980 –lukujen taitteessa. Järvitutkimus oli alkuaikoina hyvin erilaista kuin nykypäivänä ja vedenlaatua tutkittiin melko lyhyin aikajäntein. Erilaisia tutkimushankkeita on kuitenkin ollut käynnissä vuodesta 1982. Osa alkuajan tutkimuksista käsitteli järven toimintaa ja vedenlaatua, mutta suuri osa tutkimuksista oli tuolloin kalapainotteisia. Sarvalan tutkimushankkeista saivat alkunsa Pyhäjärven pitkät tutkimusaikasarjat, jotka nykyään ovat Pyhäjärven tutkijoiden käytettävissä ja kansainvälisestikin harvinaisen arvokkaita.

1980-luvulla herättiin siihen, että Pyhäjärven vedenlaatu oli heikkenemässä ja järveä uhkasi rehevöityminen. Rehevöitymisen uhka ja vedenottosuunnitelmat käynnistivät Pyhäjärven suojelurahaston perustamisen vuonna 1995. Siitä lähtien myös tutkimushankkeiden rahoituksen hakeminen on ollut helpompaa ja perustellumpaa ja pitkät tutkimusaikasarjat ovat jatkuneet. Laaja pitkäaikainen seuranta-aineisto on erityisen tarpeellinen esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa.

”Tutkimus ja käytännön suojelutyö ovat kulkeneet käsi kädessä”

Säkylän Pyhäjärven ympäristössä tehty tutkimus ja suojelutyö ovat olleet hedelmällisiä myös siitä syystä, että tutkimus ja käytännön suojelutyö ovat kulkeneet käsi kädessä. Alusta saakka yhteys paikallisiin toimijoihin, poliitikkoihin ja kunnan päättäjiin on taannut toimivan ympäristön. Myös paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyö on ollut Sarvalan mukaan mutkatonta. Yliopiston tutkimusrahoitus ja viranomaisten tekemä vedenlaatuseuranta ovat vähentyneet ja ajan saatossa Pyhäjärvi-instituutti ja myöhemmin Pyhäjärven suojeluohjelma ovat vakiinnuttaneet paikkansa Pyhäjärvi-tutkimuksessa.

Palkitsemistilaisuudessa mukana ollut Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää kertoi, että on onni, kun järveä tutkimaan on saatu asiantuntijoita, joille Pyhäjärvi on sydämen asia. Tieteellisen tiedon ja näkemyksellisyyden yhdistäminen on ollut kannustavaa ja tätä kautta alueen toimijoita ja yksityisiä tahoja on pystytty sitouttamaan Pyhäjärvityöhön.

6.4.2016   
Puhdas Merivesi juhlaseminaari 28.4.2016
Suomen suurin Itämeritapahtuma jo viidettä kertaa Raumalla. Juhlaseminaarin teemana on Osallistu, opi ja vaikuta! 

Seminaari järjestetään Rauma-salissa klo 12.30-15.30. Puheenvuoroissa tietoa Koulujemme lähivedet -ohjelmasta ja yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista olla mukana Itämeren suojelutyössä. Seuraa puhdasmerivesi.fi -sivua, jonka kautta myös ilmoittautuminen tapahtumaan. Ei sisäänpääsymaksua. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Ennen seminaaria olette tervetulleita Asiantuntijat Torilla -kansalaistapaamiseen Rauman torille klo 10.15. Mukana mm. ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi ja tutkimusjohtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä. Tervetuloa pyrstökaffen äärelle tapaamaan alan johtavia asiantuntijoita. 

 
 


31.3.2016   
Järven tarina -elokuvailta Kauttualla 19.4.2016

Tervetuloa kanssamme elokuviin 19.4.2016 klo 18, Kauttuan Kuvaan!


Pyhäjärven suojeluohjelma järjestää kevättempauksena elokuvaillan, jonka yhteydessä tiedotamme Pyhäjärven vedenlaadusta. Elokuvana näytämme suursuosion saaneen Järven tarinan. 

 Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii istumapaikkojen rajallisuuden vuoksi ennakkoilmoittautumisen. Varaa paikkasi 7.4. mennessä Pyhäjärvi-instituutin numerosta 044 034 4054.


3.3.2016   
WATERCHAIN-projektissa vähennetään Itämereen kohdistuvaa haitallista kuormitusta
Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien vähentäminen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainvälisessä WATERCHAIN-hankkeessa pyritään vähentämään näiden aineiden päästöjä eri puolilla Itämerta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesistöissä. Projektin keskiössä ovat ns. pilottialueet, Suomessa Eurajoki ja Aurajoki, joista tunnistetaan merkittävimmät päästölähteet ja testataan kustannustehokkaita teknologioita päästöjen vähentämiseksi. Eri maiden nykytilannetta ja käytäntöjä vertaillaan ja opitaan toisilta parhaita käytäntöjä. 

WATERCHAIN-hanketta rahoittaa EU:n Central Baltic -ohjelma ja siihen osallistuu maakuntia Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta.

29.2.2016   
Elintarvikeketjun kiertotalous ja Lannan ravinteet kiertoon seminaarit maaliskuussa
Pyhäjärvi-instituutti on mukana Kohti vesiviisasta kiertotaloutta -hanketta. Hankkeessa järjestetään maaliskuun alkupuolella 10.-11.3. kaksi seminaaria, joista torstaina 10.3. pidetään Elintarvikeketjun kiertotalous -seminaari ja 11.3. Lannan ravinteet kiertoon -seminaari.

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivässä keskustellaan elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä, veden kestävän kulutuksen tekniikoista ja ratkaisuista ja kiertotalouden esteistä ja mahdollisuuksista. Päivä on suunnattu elintarviketuotannon ja sen sivuvirtojen kanssa työskenteleville, yrityksille, viranomaisille, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioille, kuntien edustajille ja aluekehittäjille. Tilaisuuden tavoitteena on etsiä ratkaisuja elintarvikeketjun sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen alueella sekä pohtia toiminnan edellytyksiä ja esteitä. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin teemoihin ja kysymyksiin.

Lannan ravinteet kiertoon päivä on suunnattu viljelijöille, lannan tuottajille, lannan ravinteiden kierrätykseen liittyville yrityksille, viranomaisille ja sidosryhmille. Päivän tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin.

Molempien päivien yhteyteen kootaan yritystori, jossa voi tutustua alan yrityksiin.

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on 3.3.2016 mennessä ilmoittautumislomakkeella:


Lämpimästi tervetuloa!
5.2.2016   
Loura-yhteistyöosaajapalkinto lounaissuomalaiselle vesialan yhteistyöverkostolle
Viiden lounaissuomalaisen tutkimusorganisaation muodostama vesiverkosto on vuoden 2015 Loura-yhteistyöosaaja. Palkinto luovutettiin Pyhäjärvi-instituutin, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Turun am-mattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin edustajille 4.2.2016. Yhteistyöosaajapalkinnolla Lou-ra-kaupungit haluavat muistuttaa yhteistyöhalukkuuden ja yhteistyökyvykkyyden tärkeydestä.

Palkintoraati toteaa perusteluissaan, että vesiverkosto on erinomainen esimerkki omaehtoisesta yhteis-työstä, jolla tuetaan alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kiitosta vesiverkoston toimijat saavat myös siitä, että yhteistyötä on haluttu koko ajan kehittää ja syventää. 





Kuvassa vasemmalta Martti Latva, Teija Kirkkala, Piia Leskinen, Tuomas Valtonen ja Tapio Salmi.

(Kuva: Heidi Pelander)


25.1.2016   
Uudet esitteet kannustavat suojelemaan pohjavettä
Tarkkana siellä pohjavesialueella!

Uudet esitteet kannustavat suojelemaan pohjavettä

Suurin osa suomalaisten hyvästä juomavedestä on peräisin pohjavedestä. Syvällä maan alla olevaa pohjavettä on suojeltava ennakoiden, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Pohjavesiä voivat vaarantaa esimerkiksi kiinteistöjen öljysäiliöt, maalämpökaivot, pihoilla varastoitavat kemikaalit, lannoitteet, torjunta-aineet ja rakentaminen.

Pohjavesien suojelu osaksi kaikkien arkea

”Voimme kaikki suojella pohjavesiä omalla toiminnallamme”, kertoo vesihuolto-insinööri Riina Liikanen Suomen vesilaitosyhdistyksestä. ”Laaditulla esitesarjalla haluttiin tuoda pohjavesi ja sen suojelu lähemmäs ihmisten arkea. Moni ei tule ajatelleeksi, että talousvedestä yli 60 prosenttia on pohjavettä. Sen suojelu on kaikkien etu”, jatkaa Liikanen.

Esitesarja ”Tarkkana siellä pohjavesialueella” on tehty erityisesti kotitalouksille, kiinteistön lämmityksestä vastaaville, maataloustuottajille, pienteollisuudelle, yrityksille ja maankäytön suunnittelijoille. Tarjolla on tietoa keinoista, joilla eri toimijat voivat suojella pohjavettä, mitä pohjavesi on ja mistä saa lisätietoja.

Esitteet löytyvät sähköisessä muodossa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi/pohjavedensuojelu/esitteet ja materiaali on vapaasti kaikkien käytettävissä. Esitteitä voi myös tulostaa tai painattaa kirjapainossa.

Suomen vesilaitosyhdistyksen vetämä hanke

Esitteet on laadittu Suomen vesilaitosyhdistyksen johdolla yhteistyössä Suomen keskeisten pohjavesiasiantuntijoiden kanssa. Hanketta on Vesilaitosyhdistyksen lisäksi rahoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys.


11.1.2016   
Satakuntaliitto myönsi Pyhäjärven suojelurahastolle arvostetun pronssisen Satakunta-mitalin

Mitali luovutettiin Satakunnan vuodenvaihteen vastaanotolla Kankaanpäässä perjantaina 8.1.2016. Samassa tilaisuudessa Satakunta-mitalin sai Jämin jänne pitkäjänteisestä työstä Satakunnan markkinoinnissa hiihtourheilun saralla. Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle (hopeinen) tai yhteisölle (pronssinen).


Pyhäjärven suojelurahaston puolesta mitalin vastaanottivat Pyhäjärvi-instituutin hallituksen jäsen, kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala ja vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä.


Satakunta-mitalin myöntämisen perusteena Pyhäjärven suojelurahastolle oli arvokas työ Pyhäjärven suojelemisessa. Suojelurahasto mainittiin esimerkilliseksi toimijaksi, joka kokoaa alueellisia resursseja ja toteuttaa käytännön vesiensuojelutyötä yhteistyössä laajan kansallisen ja kansainvälisen toimijajoukon kanssa.


Mitali otettiin vastaan Pyhäjärvi-instituutissa ilolla ja ylpeydellä. Arvostettu tunnustus kannustaa jaksamaan ja jatkamaan hyvää työtä sekä innostaa kehittämään suojelutyön toimintatapoja edelleen. Satakunta-mitalin kaltaisia palkintoja ei voi koskaan saavuttaa yksin. Yhteistyössä kanssamme ovat toimineet alueen asukkaat, yhdistykset ja yhteisöt, kunnat ja yritykset, yhteiskunnalliset vaikuttajat sekä moninaiset yhteistyötahot Suomessa ja maailmalla.


Kiitos Satakuntaliitolle ja kaikille yhteistyökumppaneillemme!






Kirjaudu
Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600