Etusivu   »   Jutut & Julkaisut   »   Pyhäjärven puolesta   »   Pyhäjärven puolesta 2015     
Pyhäjärven puolesta 2015


Pyhäjärven puolesta on artikkelisarja, joka ilmestyy paikallislehdissä (Alasatakunta ja Auranmaan viikkolehti) kuukausittain. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1995 lähtien. Tälle sivulle on kerätty vuoden 2015 tekstit.

Marraskuu: Pyhäjärvi puhututtaa

Pyhäjärvi on herättänyt viime viikkoina keskustelua. Aurinkoinen loka-marraskuu on saanut järven levät kukoistamaan ja Luvalahden umpeenkasvu huolestuttaa asukkaita niin, että on ollut aiheellista kysyä, mikä tässä piiputtaa (Alasatakunnan Lukijalta-palsta 20.10., Matti Kulonen) ja miksi kukaan ei tee mitään.  

Pyhäjärven suojeluohjelma on toiminut kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittamana jo 20 vuotta. Pyhäjärven rehevöitymisen syynä on liian suuri ravinnekuormitus (fosfori ja typpi), joka tulee järveen ympäröivältä maa-alueelta ojien ja jokien mukana, fosforista 10 % tulee ilman kautta. Voimakkaat sateet lisäävät ravinnekuormitusta. Pyhäjärven valuma-alueella on tehty valtavasti toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta työssä joudutaan priorisoimaan ne ojat, jotka tuovat eniten fosforia tullessaan. Viranomaiset ovat vähentäneet ympäristöseurantoja, joten suojeluohjelma joutuu rahoittamaan myös sekä valuma-alueen että järven seurantatyön. Maa- ja metsätalouden ravinnekuormitus on haasteellinen kokonaisuus, jossa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Kalastus on toinen järven hoidon kulmakivi: kalansaaliin mukana poistuu ravinteita ja järven ravintoketju pysyy kunnossa (vähemmän kaloja, paljon eläinplanktonia, vähemmän levää jne.)

Pyhäjärvi on suuri järvi ja eri osat ovat kehittyneet eri tavoilla. Asiat näyttävät erilaisilta rannalta ja ulapan vesinäytteissä. Tieteellisten tutkimusten mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana koko järven veden laadun huononeminen on pysähtynyt ja toipumista on tapahtunut. Tutkimuksissa ei ole tarkasteltu ranta-alueita eikä ihmisten kokemusta asiasta. Samaan aikaan asukkailla voi olla kokemus, että rantavesissä ja lahtien perukoilla on tapahtunut kasvillisuuden lisääntymistä. 

Myös huolenaiheeksi nousseeseen Luvalahteen laskee useita ojia. Luvalahti on yksi Pyhäjärven suojaisimmista lahdista ja vähävirtaisena alueena se on alttiina muutoksille ja vesikasvien lisääntymiselle. On hyvä muistaa, että järvi reagoi ravinteisiin joko leväkukinnalla tai kasveilla (vrt. akvaario, johon lisätään ravinteita: jos on kasveja, ne käyttävät ravinteet ja vesi on kirkasta tai jos ei ole kasveja, vesi samenee levämössöksi). Monessa maassa kasvien lisäystä käytetään järven kunnostusmenetelmänä, jolla estetään sinilevien runsastuminen. Vaikka kasvit haittaavat virkistyskäyttöä, veden laadun kannalta ne ovat suodattimia, jotka vievät ravinteet leviltä. Eli vaikka me suomalaiset kammoksumme vesikasveja, ne suojaavat järveä mm. siltä, että tuuli ja aallot vapauttavat pohjaan kertyneitä ravinteita. Tämä todettiin juuri viime vuonna tutkimuksissa, joissa selvitettiin järven sisäistä kuormitusta. Tämä on tärkeä asia, josta enimmäkseen ihmisillä on väärä käsitys. Tämän takia suurimittakaavainen vesikasvien poisto ei ole perusteltua ja siitä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos ja kun vedessä on ravinteita ja kasvit poistetaan, sinileväkukinnat ovat väistämättömiä. Tutkimusten mukaan kasveilla on Pyhäjärven historian kuluessa ollut erittäin merkittävä vedenlaatua säätelevä vaikutus: paljon kasveja saa aikaan hyvän vedenlaadun, vähän kasveja samean veden. 

Tietysti runsaana esiintyvät kasvustot saattavat haitata virkistyskäyttöä ja veneilyä ja silloin niitä voi pienessä mittakaavassa uimarannoilta ja venepaikoilta poistaa. Pyhäjärven kasvilajistosta löytyy kuitenkin poiston kannalta erityisen ongelmallisiakin kasvilajeja, esimerkiksi vesiruton ja karvalehden kanssa täytyy toimia varovasti, koska lajit pystyvät leviämään jo pienistä kasvinosista. Näin ollen runsas poistaminen saattaa kiihdyttää umpeenkasvua, jolloin saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä… Järvi on monimutkainen maailma! 

Suojeluohjelma paneutuu Luvalahteen laskevien ojien ravinnekuormitukseen lähitulevaisuudessa ja selvitämme mahdollisuuksia vähentää niiden kuormitusta ja parantaa lahden virtaamaoloja.

Pyhäjärvellä on parhaillaan leväkukinta. Ilmiö on marraskuussa erikoinen ja selittyy vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen suurella valon määrällä. Kyseessä on Aphanizomenon sinilevä, joka ei säikähdä kylmää vettä ja pystyy itse sitomaan ilmasta typpeä. Fosforia se saa erikoisella keinolla 'huijaamalla' muita kasviplanktonlajeja. Se erittää kemikaalia, joka saa muut lajit luovuttamaan veteen epäorgaanista fosfaattia, jonka Aphanizomenon sitten käyttää itse. Se on myös kehittänyt suojamekanismin eläinplanktonin laidunnusta vastaan liittämällä useita soluja yhteen möykyiksi, jotka ovat liian suuria eläinplanktonin syötäväksi. Se osaa myös säädellä omaa kelluntasyvyyttään solun sisäisillä rakkuloilla. Ei siis mikään yksinkertainen otus. Sinilevät ovat maailman ensimmäisiä eliöitä ja Pyhäjärvenkin vanhimpia asukkaita. Niillä on siksi ollut tuhansia vuosia aikaa sopeutua ja kehittää näitä hyödyllisiä taitoja. Osa kannoista on myrkyllisiä, mutta myrkyttömistä on viime aikoina kehitetty lisäravinteita ihmisille – levä kun sisältää mm. paljon hyviä rasvahappoja. 

Tällaista kukintaa ei ole aiemmin ollut Pyhäjärvessä, emmekä vielä tiedä onko juuri tämä myrkyllistä kantaa. Otamme näytteet ja ne pitää lähettää laboratorioanalyyseihin. Tiedotamme tuloksista mahdollisimman pian. Muissa järvissä tehtyjen tutkimusten perusteella noin puolet kannoista on myrkyllisiä. Toistaiseksi on hyvä noudattaa varovaisuutta ja runsaasti levää sisältävää vettä ei kannata käyttää juoma- tai löylyvetenä.

Linkkejä:
Yhteisillä vesillä -hankkeessa laadittu esitys Miten järvi toimii:
Aphanizomenon (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/Aphanizomenon

Yhteistyöterveisin, Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan päällikkö

Kuvassa: Aphanizomenon soluja. Levä puolustautuu vesikirppujen laidunnusta vastaan solunsa yhteen syömäkelvottomaksi möykyksi. 

Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Aphanizomenon#/ Tämän hetkisen kukinnan myrkyllisyys tutkitaan ja siitä tiedotetaan erikseen. Muissa järvissä tehtyen tutkimusten perusteella noin puolet kukinnoista on myrkyllisiä.

Lokakuu: Ihan oma huussi

Vihdoinkin se on valmis. Meidän huussi. Tästä on haaveiltu jo vuosia. Vuonna 2009 kirjoitin Pyhäjärven puolesta -palstalle jutun huussihaaveestani. Pyhäjärven suojeluohjelman kompostikäymäläavustukset ovat edelleen haettavissa ja niillä tuetaan kuivakäymälöiden rakentamista Pyhäjärven valuma-alueella. Lisätietoja avustuksesta löytyy esimerkiksi Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta. Harmi, että näin köyliöläisenä en avustusta pystynyt hyödyntämään, mutta huussi on. Sijainti tontilla ja kopin muoto olivat pitkään se kynnyskysymys. Koppia on piirretty, piirustuksia korjattu, laskettu istumakorkeuksia, tyhjennyskorkeuksia ja seisomakorkeuksia, mitattu askelman leveyksiä ja suunniteltu tyhjennysluukun sijaintia. Mietitty suodatinnesteen purkamista. Suunniteltu kanisterin paikkaa ja kotelointia. Välillä on käyty vilkuilemassa valmiskoppeja, todettu, että kallista on ja piirretty lisää. Loppujen lopuksi piirretty huussirakennus muistutti kovasti erästä markkinoilla olemassa olevaa varastokoppia ja päädyttiin muokkaamaan olemassa olevaa huussirakennukseksi. 

Huussin rakentamisen piti olla nopea homma, mutta koska pakottavaa tarvetta ei ollut vesivessallisessa kiinteistössä, niin toteutusvaihe lähti venymään. Ja ihan kivaahan se suunnittelu oli. Käymäläpönttö majaili ensin kaksi vuotta liiterissä. Liiteriin emme kuitenkaan huussia perustaneet, vaikka siitäkin vaihtoehdosta vitsailtiin. Ja autokatoksesta. Olisi siinä ollut naapurilla ihmettelemistä. Kyllä sille ihan oma koppi tehtiin. Koppi ostettiin noin vuosi sitten, perustuksetkin tehtiin ja kärrättiin soraa kottikärryn pyörät soikeina. Viime hetkellä päätettiin kuitenkin kaivaa toimimaton maakellari tontin kulmalta ja siirtää perustusten paikkaa. Kärrättiin sora toiseen paikkaan. Samalla saatiin tilaa jälkikompostoinnille ja talousjätteiden kompostoinnille. Onneksi ei hosuttu rakentamisen kanssa. Kokonaista koppia olisi ollut vaikeampi siirtää. 

Viime kesän aikana lopulta rakennettiin, valittiin maaleja, maalattiin koko perheen voimin sisältä ja ulkoa ja mies kehitteli toimivan tyhjennysluukun käymälälle. Minä kaivoin kuopan ja suunnittelin suotonestekanisterille saavista kotelon. Ehkä jotain eristystä vielä voisi parantaa. Tuuletusputken läpiviennistä väännettiin pari viikkoa ja viimein, kun kelit olivat sopivat, päätös oli tehty ja putki katon yläpuolella. Se on valmis. Kuiviketta pohjalle ja hätä voi tulla.

Alun perinkin oli selvää, että kompostoiva käymälä meille rakennetaan. Erilaisia kuivakäymälävaihtoehtojahan löytyy useita, mutta tekniikaltaan kompostoiva käymälä tuntui meille parhaalta. Käymälästä tulee kompostoitunutta massaa, jota voidaan jo sellaisenaan hyödyntää katekompostina koristepensailla tai jälkikompostoinnin jälkeen kompostimultana ja riittävän pitkän jälkikompostoinnin ja hygienisoinnin jälkeen kasvimaalla. Meidän käymälässä ei ole virtsan erilliskeräystä, vaan kompostin pohjalta kerätään massan läpi suodattunut suotoneste kanisteriin ja se hyödynnetään hygienisoivan varastoinnin jälkeen lehtikompostorin typpiravinteena ja laimennettuna koristepensaille ja kukkamaalle. Jos suotonesteen erilliskeräys tuntuu pitkän päälle hankalalta, niin vaihtoehtona on asentaa käymälän taakse maahan kaivettava suodatin, josta suotautunut neste voidaan päästää ojaan ja maahan.

Muutaman kerran olen viime päivinä joutunut vastailemaan myös kysymykseen: ”Miksi teille tulee huussi? Mihin te sitä käytätte?” Tosiasiahan on, että meidän ympärivuotisessa asuinkiinteistössämme on yksi vessa. Se on vesivessa ja toimii ihan hyvin. Sakokaivokäsittelykin on muuttumassa kohtapuoliin osuuskunnan viemäriksi, jolloin vesivessan käyttö entisestään helpottuu. 

Riittääkö vastaukseksi se, että me tykätään huusseista? Toimiva huussi ei haise ja siellä on mukava käydä. Tämän lisäksi on tietysti se ekologinen puoli. Saamme omat ravinteemme hyötykäyttöön. Kompostimassa ja suotoneste hyödynnetään omalla tontilla. Kompostoimmehan me talousjätteemmekin. Samasta syystä. Lisäksi säästämme kompostoimalla jätemaksuissa ja jatkossa vesi- ja jätevesimaksuissa. Ja onhan tässä myös se yksivessaisen talon käytännön puoli… Aamuruuhkat wc:n oven takana ovat taakse jäänyttä elämää – ainakin siihen saakka, kunnes kuopus alkaa meikkaamaan.

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti

Syyskuu: Pikkukalojen ystävä

Kesäisin mielipuuhani on uiminen Pyhäjärvessä. Emme omista Pyhäjärven rannalla mökkiä mutta käytän lähirantojamme. Kesäpäivisin käymme ystävieni kanssa Katismaan saaressa uimassa ja hyppimässä hyppytornista. Yleensä siellä vietämme koko päivämme muiden lasten kanssa. Käymme välillä myös perheeni kanssa Eenokin rannalla uimassa, ottamassa aurinkoa ja ehkä syömässä jotain pientä evästä. Lähin ran-tamme noin 200 m päässä meiltä on Kivikiuas, jonne me usein menemme uimaan ennen saunaa. Pyhäjärvellä on muita harrastusmahdollisuuksia. Olen itse kokeillut sup-lautailua ja se oli kyllä mukavaa.

Olen oppinut Pyhäjärven suojelutyöstä äidiltäni. Tiedän että vaikka Pyhäjärvi on puhdas, sitä uhkaa rehevöityminen. Rehevöityminen on sitä että, järveen tulee levää ja veden kirkkaus samentuu. Syynä siihen taas ovat tietynlaiset ravinteet, joita pääsee järveen jokien ja ojien mukana. Olen nähnyt joidenkin ihmisten heittelevän tölkkejä ja muita roskia Pyhäjärveen. Itse koitan panostaa siihen, etten roskaisi ja saastuttaisi Pyhäjärveä. 

Pyhäjärvi on paikkana hyvin kaunis. Joskus kun meille tulee vieraita, käymme katsomassa Pyhäjärveä. Monet ulkomaalaiset ovat ihastelleet Pyhäjärven puhtautta ja kirkasta vettä. Itsekin olen sitä mieltä että Pyhäjärvi on yksistä kauneimmista paikoista joita tiedän. Rakastan myös sitä tunnetta, kun sen rannalla saa vain istua, nauttia ja valokuvata sen kaunista vettä. 

Pikkukalat ovat ehdoton suosikkini Pyhäjärven eliöistä. Tuntuu hauskalta kun ne tulevat ihmettelemään meitä jättiläisiä. Joskus ne näykkivät jalkojani. Uidessa tuntuu kuin olisi isossa akvaariossa pienten kalojen kanssa. Olen sukeltanut parikin kertaa uimalasien kanssa ja ihmetellyt pikkukaloja myös pinnan alla.

Kesä alkaa olla jo ohi ja uimakausi lopuillaan. Mutta Pyhäjärvi on silti tärkeä myös muina kuukausina. Esimerkiksi talvella ei ole hauskempaa, kuin mennä äidin kanssa hiihtoretkelle Iissaloon ja siitä vielä kauemmas. Syksyisin se taas pauhaa ja myrskyää vaikka kuinka paljon ja silloin senkin aallot voivat olla hyvin suuria ja voimallisia.

Teksti: Iiris Ventelä. Kirjoittaja on Isosäkylän koulun 4. luokan oppilas, joka on pikkukalojen ystävä ja rakastaa Pyhäjärveä.



Elokuu: Järviveden kirkkauteen vaikuttavat useat asiat

Vedessä olevat ainekset muuttavat veden sävyä. Suoperäisiltä alueilta lähtöisin oleva humus värjää vettä ruskeaksi, savipitoinen vesi voi olla harmaata tai kellertävää ja leväinen vesi taas on yleensä vihertävää. Valuma-alueen maaperän ominaisuudet ja maankäyttö määrittävät pitkälti vesistön veden sävyjä ja veden sameutta. Järvissä veden kirkkaus yleensä kasvaa kun sateet ja siten myös järveen päätyvien valumavesien määrä vähenevät. 

Sameuteen ja väriin vaikuttavat lisäksi eliöt ja muutokset kasviplanktonissa. Esimerkiksi särkikalat voivat samentaa vettä tonkiessaan sedimenttiä. Kasviplanktonin lisääntyminen voi myös samentaa vettä. Keväällä runsas samennus johtuu yleensä piilevien massaesiintymisestä. Kesällä ja syksyllä sinilevät saattavat samentaa vettä. Kovat tuulet voivat aiheuttaa runsasta samennusta pohjan sedimenttiä sekoittaessaan ja samalla myös rannoilta saattaa irrota maa-ainesta veteen. Tuulen aiheuttama samennus kuitenkin tasaantuu yleensä muutaman päivän kuluessa tuulten laannuttua.  

Yksi helpommista keinoista määrittää veden kirkkautta ja sen muutoksia on tarkkailla sen näkösyvyyttä. Näkösyvyys kuvastaa, paitsi itseään, myös järven tuottavan vesikerroksen paksuutta ja rehevyyttä. Kirkasvetisissä järvissä levien yhteyttämiseen on arvioitu olevan riittävästi valoa tuplasti näkösyvyyden syvyydeltä. Näkösyvyys voidaan määrittää yksinkertaisesti käyttämällä ns. Secchi-levyä, joka on halkaisijaltaan 20 cm:n levyinen pyöreä levy. Tarkoitukseen käy oikeastaan mikä tahansa valkoinen laakea esine, johon on liitetty mittanauha. Näkösyvyys on se syvyys, jossa levy voidaan vielä veden alla havaita. Levyä tarkkaillaan aina varjossa. Vesillä näkösyvyys mitataan veneen veteen luomaa varjoa hyväksi käyttäen. 

Rehevissä järvissä näkösyvyys saattaa jäädä alle 0,2 m:n ja humusjärvissä tyypillisesti alle 1,5 m:n. Suurissa reittivesissä yleensä arvot vaihtelevat välillä 3 – 7 m ja kirkkaissa vähähumuksisissa järvissä näkösyvyys voi olla 15 m. Esimerkkinä järvien maksimiarvoista voidaan mainita pohjoisamerikkalainen Crater Lake, jossa suurin mitattu näkösyvyysarvo on 43,3 m.

Pyhäjärvellä näkösyvyyttä mitataan avovesikaudella kahden viikon välein muun näytteenottoseurannan yhteydessä kymmeneltä vakioseurantapaikalta järven eri osista. meneillään oleva avovesikausi on Pyhäjärvellä kulunut hieman sameissa tunnelmissa. Myös sääolot ovat olleet melko vaihtelevia. Sateita on saatu runsaasti ja tuulestakaan ei ollut pulaa. Sen sijaan lämpötila on pysytellyt keskivertoa alhaisemmissa lukemissa. Samoin on käynyt järven näkösyvyyden, kevään ja kesänkin aikana järveltä on havaittu tyypillistä hieman alhaisempia lukemia. Loppukesän leppoisammat tuulet ja poutapäivät ovat kuitenkin tasoittaneet tilannetta ja viimeaikaisissa mittauksissa on päästy lähemmäs järvelle tyypillisiä arvoja näkösyvyyden ollessa nyt keskimäärin 2,4 m paikkeilla. 
   
Teksti: Tero Forsman, Suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti


Heinäkuu: Näin tunnistat sinilevän

Sinilevät eli syanobakteerit eivät ole varsinaisia leviä, vaan bakteerin ja levien välimuotoja. Niitä sanotaan sinileviksi, vaikka ne eivät välttämättä ole ollenkaan sinisiä. Sinisiksi sinibakteerit muuttuvat hajotessaan ja kuivuessaan ja tällöin saattaakin esiintyä eri sävyjä vihreästä turkoosiin. 

Sinilevät koostuvat yhdestä solusta ja yksittäin esiintyessään ne erottuvat vihreinä tai kellertävinä hiutalei-na tai tikkuina. Ne hyödyntävät kasvien tavoin veden ravinteita, mutta selviävät karummissakin olosuhteissa. Yhteyttäessään ne tuottavat happea. Kun olosuhteet ovat otolliset eli ravinteita ja lämpöä riittää, sinilevät lisääntyvät ja saattavat sopivissa tuuliolosuhteissa kertyä rannoille muodostaen massaesiintymiä. Massaesiintymät muodostavat pintalauttoja tai ollessaan todella runsaita, voi koko vesi näyttää vihreältä maalilta. Sinilevälautat saattavat kuitenkin sään muuttuessa hajota nopeastikin ja hävitä

Joskus runsaat siitepölyesiintymät (kuusi ja mänty) muistuttavat sinilevälauttoja. Siitepölyä esiintyy pääasiassa suuria määriä alkukesällä, kun taas sinileväesiintymät runsastuvat myöhemmin kesällä vesien lämmettyä. Toisinaan käy kuitenkin niin, että otollisissa olosuhteissa myös sinileviä esiintyy jo alkukesällä ja tällöin levien ja siitepölyn tunnistaminen on veden käytön kannalta tärkeää. Toisinaan myös rantavesien rihmamaiset levät voivat hajotessaan muistuttaa sinileviä. 

Suurin osa sinilevälajeista on myrkyttömiä kuten helposti tunnistettavat pallolevät. Osa sinilevälajeista tuottaa kuitenkin hermomyrkkyjä ja tämän takia sinileväisessä vedessä uimista ja peseytymistä tulee välttää. Myös kotieläimet tulee pitää poissa sinileväesiintymästä. Sinilevät voivat aiheuttaa herkemmille ihmisille ihottumaa, päänsärkyä tai kuumeilua, eikä sinileväistä vettä saa käyttää löylyvetenä. Vakavia myrkytysoireita ihmisille ei Suomessa kuitenkaan ole havaittu.
Valtakunnallista leväseurantaa tehdään viikoittain ja levätilannekatsaus ilmestyy kesäkaudella joka torstai. Tuoreimman levätilanteen löytää Järviwikistä (www.jarviwiki.fi). Sinne voi ilmoittaa myös omia havaintoja ja oman havaintopisteen voi perustaa kuka vaan. Uutena havainnointivälineenä Järviwikiin on avattu mobiilisovellus, jolla levähavainnon voi ilmoittaa nopeasti. Levähavainto tehdään asteikolla: 0= ei levää, 1= hieman levää, 2= runsaasti levää ja 3= erittäin runsaasti levää.

Jokamiehen levätesti
Juomalasitesti: Ota leväpitoista vettä lasiin ja anna sen seistä tunnin verran. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.

Keppitesti: Koeta voiko levää nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä (esimerkiksi rihmamainen levä). Jos levämassa kepillä kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä. Sinilevää ei voi nostaa kepillä vedestä!

Pyhäjärven levätilanne
Pyhäjärvessä on havaittu alkukesän aikana paikoin runsaasti sinilevää. Runsaita kukintoja syntyy, kun leville on tarjolla valoa, lämpöä ja ravinteita. Alkukesän runsaiden sateiden seurauksena, Pyhäjärveen on sen lakuojien ja jokien mukana kertynyt ravinteita. Lisäksi ravinnetilanteeseen on vaikuttanut koko kevään jatkuneet voimakkaat tuulet ja myrskyt, jotka ovat sekoittaneet järveä matalilla alueilla pohjaan saakka ja vapauttaneet runsaasti pohjaan sitoutuneita ravinteita. Järven suurimmat ravinnevarastot sijaitsevatkin järven pohjassa. Pyhäjärvi toimii Itämeren suuntaa suurena laskeutusaltaana ja pidättää vuosittain yli puolet järveen tulevasta fosforista eliöstöön ja pohjasedimenttiin. 

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-insituutti
Lähteenä käytetty sivustoja: www.jarviwiki.fi ja www.luontoportti.com.



Kesäkuu: Nuoret Pyhäjärven puolella

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Euran nuorisotyön työviikkoon osallistuneet nuoret olivat tutustumassa Pyhäjärvi-instituuttiin ja Pyhäjärvi-instituutin töihin. Työviikkoa suunniteltiin yhdessä Euran nuorisotyön ohjaajan Antti Rantanivan kanssa jo kevään aikana ja vähitellen työviikon ohjelma rakentui käsittämään Pyhäjärvi-instituutin toiminnan esittelyä, viestinnän kehittämistä, tutustumista elintarvikkeiden kehitystyöhön ja vesiensuojelutyöhön.

Työviikkoon osallistujat olivat 14-16 -vuotiaita nuoria ja pyysimme heitä kirjoittamaan tuntemuksiaan viikosta. Tähän tekstiin onkin upotettu nuorten näkemyksiä ja kirjoituksia viikon kulusta. Perjantain nuoret viettivät nuorisotyön järjestämän ohjelman parissa Mansikissa.

”Maanantai: Teoriaa.”

Viikko aloitettiin maanantaina kertomalla Pyhäjärvi-instituutista ja sen toiminnasta. Kokemus ensimmäisestä päivästä ei ehkä ollut nuorten mielestä tarpeeksi touhukas, mutta taustat oli hyvä selvittää ennen kuin viikko saatiin kunnolla alkuun. Iltapäivällä taustatietoja kerättiin lisää hakemalla etukäteen määritettyjä asiasanoja ja paikallisia yrityksiä internetistä. Nuoret tutustuivat myös Pyhäjärvi-instituutin viestintään ja kertoivat kommenttejaan esimerkiksi nettisivujen ulkonäöstä ja sivuston sisällöstä.

”Tiistai: Olimme Yläneen kosteikolla. Kosteikolla oli kolme ”pistettä”, joilla teimme hommia ahkerasti. Vaihdoimme kylttejä, kannoimme puita ja raivasimme suodatinkenttää. Siellä meni koko päivä.”

Tiistaina nuoret kuljetettiin Pyhäjärven valuma-alueella, Pöytyällä, sijaitsevalle vesiensuojelukohteelle. Kesäkuun alussa järjestetyssä Vesistökunnostusverkoston maastopäivässä vierailtiin Imponojan kohteella ja sitä varten heinittynyttä kohdetta piti siivota näkyviin. Kohteella niitettiin suodattimen päältä heinää, poistettiin pajukkoa ja päivitettiin kohteen kylttejä. Aurinko paistoi ja nuoret työskentelivät tehokkaasti.

”Keskiviikko: Saavuimme Makeistamolle ja siellä odottikin ensimmäinen työtehtävä. Meidän piti maistaa eri karkkeja ja kertoa mielipiteemme niistä. Pääsimme myös näkemään, miten kovia karkkeja valmistetaan. Jouduimme kävelemään sateessa takaisin tuutille ja loppupäivän kirjoitimme exceliin Järvikalaa NAM! -hankkeen kyselytuloksia järvikalapihvien maistatuksesta Pyhäjärvimessuilta. Alasatakunnasta kävi toimittaja haastattelemassa meitä viikon kulumisesta.”

Keskiviikkona nuoret tutustuivat paikallisen Makeistamon toimintaan. Timo Katila kertoi yrityksen perustamisesta, karkkien teosta ja tuotekehityksestä. Iltapäivällä nuoret kokosivat Pyhäjärvimessuilla järvikalapihveistä kerättyä palautetta ja jakoivat Pyhäjärven ja Köyliönjärven hoito- ja käyttösuunnitelmista tehtyä esitemateriaalia lähetettäväksi yrityksiin.

”Torstai: Siivosimme Hevossuonrannasta kaikki möhnät pois, jotta asukkaat pääsisivät rantaan uimaan. Urakan jälkeen menimme instituutille kirjoittamaan blogitekstiä ja tekemään asioita PYHÄJÄRVEN PUOLESTA.”

Torstaina nuoret ahkeroivat Hevossuonrannassa Pyhäjärven puolesta. Aamupäivän reippaalla työskentelyllä saimme siivottua koko rantaviivan rantaan ajautuneesta kasvimassasta ja risuista. Iltapäivällä jatkettiin vielä edellisen päivän postituksia ja keskityttiin viestintään. 

Kaiken kaikkiaan viikko oli meille erittäin hyödyllinen ja kokonaisuus oli erinomainen. Varsinkin ulkona tapahtunut siivous- ja raivaustyö tiistaina ja torstaina onnistui upeasti ja uskon, että ne olivat nuortenkin mielestä parhaimmat päivät. Oma kädenjälki näkyi. Kiitos kaikille osallistuneille.

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti



Toukokuu: Pienistä puroista kasvaa iso järvi

Viemäröimättömiä alueita koskeva jätevesiasetus on herättänyt reilun kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana paljon keskustelua. Oma taipaleeni jätevesiasetuksen matkassa alkoi jo vuonna 2004 ja tunteita kuumentavaa asetusta onkin uudistettu sinä aikana pariin otteeseen. Tuorein uudistus on tältä vuodelta, kun asetuksen siirtymäaikaa jatkettiin ja edelleen sisältöä ollaan muokkaamassa. 

Jätevesiä säätelevä asetus tuli alun perin tarpeelliseksi, kun vuonna 2000 kirjattiin ympäristönsuojelulakiin jätevesien puhdistusvelvollisuus viemäriverkostoon liittymättömille kiinteistöille. Tätä edeltävät jätevesiä koskevat lakipykälät ovat nyt jo yli viisikymmentä vuotta vanhoja, joten pitkään laki säilyi samana, vaikka muu rakentamisen lainsäädäntö onkin kokenut muutoksia. Vuonna 2004 tarvetta täyttämään astuikin voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäröimättömillä alueilla. Asetus herätti jo alkuvaiheessa paljon keskustelua ja vuonna 2008 selvitysmies Lauri Tarasti teki lainsäädäntöön muutosehdotuksia. Niiden perusteella vanha asetus kumottiin ja uusi asetus ja ympäristönsuojelulakiin tehdyt lisäykset astuivat voimaan vuonna 2011. Samalla siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella. Nyt vuonna 2015 siirtymäaikaa on jälleen pidennetty kahdella vuodella ja samalla asetuksen muutoksia pohditaan työryhmän toimesta. Työryhmän esityksen on määrä valmistua lokakuun 2015 loppuun mennessä ja päätös mahdollisista muutoksista osuu todennäköisimmin kevääseen 2016. 

Suomi on tuhansien järvien maa. Olemme ylpeitä puhtaasta luonnostamme ja luonnonvesistämme. Meillä täällä Säkylän Pyhäjärvenkin ympäristössä on hienoja ja tärkeitä vesistöjä, joiden puhtauden haluamme säilyttää ja kuormittuneiden vesien tilaa parantaa. Jätevesien vaikutus lähivesiin on kiistaton. Omat kaivot, pohjavedet, mökkirannat, ojat ja lähivesistöt ovat niitä, joihin asetuksen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan. Helposti ajatellaan, ettei yksittäisen ihmisen päästöllä ole niin merkitystä, kun suurempiakin päästäjiä on. Kuka kuitenkaan tietää esimerkiksi tarkat pohjaveden pinnankorkeudet ja kulkeutumisreitit? Kuka haluaa uida rannassa, johon laskee puhdistamattomia jätevesiä? Kuka ottaa vastuun, jos lakkaamme välittämästä?
 
Asetuksessa on säädetty puhdistusvaatimukset fosforille, typelle ja biologiselle hapenkulutukselle (happea kuluttavalle ainekselle). Esimerkiksi hygieenistä haittaa eli suolistoperäisiä bakteereja ja taudinaiheuttajia siinä ei ole huomioitu. Jätevedenkäsittelyä tehostamalla pystytään kuitenkin vaikuttamaan hygieenisiin haittatekijöihin huomattavasti. Tutkitusti eniten hajakuormituksen aiheuttamasta fosfori- ja typpikuormasta tulee maataloudesta, mutta haja-asutuksen jätevedet tulevat heti toisena. Miljoonan ihmisen jätevesillä on väliä. Ymmärrän, että pistekuormittajina isompien laitosten, vaikutusvaltaisempien ja suurempien tahojen päätöksillä ja toimilla on monta kertaa nopeammin näkyvää merkitystä. Kuitenkin "pienistä puroista kasvaa iso joki" tai näin Pyhäjärven rannalla iso järvi. 

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry tarjoavat tänäkin vuonna Satakunnan kunnissa kiinteistökohtaista, puolueetonta ja ilmaista jätevesineuvontaa. Varsinais-Suomen puolella neuvontaa tarjoaa Valonia. Lisätietoja neuvonnasta saat Pyhäjärvi-instituutista.

Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti 


Huhtikuu: "Maantieteelle emme voi mitään”

Presidentti J. K. Paasikiven aikoinaan lausahtaneessa otsikon mukaisessa fraasissa oli silloisessa asiayhteydessä käsittääkseni hieman negatiivinen sävy. Itselleni kyseinen lausahdus on kuitenkin jo pitkään tarkoittanut maantieteen kansanläheisyyttä ja toisaalta karttojen ainutlaatuista voimaa ilmaista asioita ja ilmiöitä. Erilaisten havaintojen näkeminen kartalla helpottaa paljon asioiden mieltämisessä. Periaatteessa mikä tahansa alueellinen ilmiö voidaan esittää kartalla. Säkylän Pyhäjärvenkin alueelta on saatavilla useita erilaisia karttoja ja karttapalveluita.

Perinteisiä karttoja edustavat Säkylän Pyhäjärven Veneilykartta (Pyhäjärven järvipelastajat) ja Rauman seudun ulkoilukartta, joka on tehty Pyhäjärvi-instituutin Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta (KIULU) -hankkeen sekä Rauman kaupungin matkailupalveluiden yhteistyönä. Karttaan on merkitty pyöräilyreittejä, lintutorneja, laavuja yms. palveluita. Kyseisen kartan innoittamana olenkin jo päättänyt ensi kesänä suunnata polkupyöräni sarvet Saaristomeren sijaan kohti Pyhäjärveä. Kaikkiin yli hehtaarin kokoisiin järviimme voi helposti tutustua myös valtakunnallisessa Järviwiki-verkkopalvelussa. Järvien perustietojen lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla kuka tahansa voi jakaa järviin liittyviä havaintoja ja valokuvia muiden tarkasteltaviksi. Järviwikiä rakennetaan ja julkaistaan siis viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä.

Maanmittauslaitos ylläpitää useita valtakunnallisia karttapalveluita kuten Paikkatietoikkuna ja Kansalaisen Karttapaikka. Esimerkiksi Paikkatietoikkuna-palvelussa kartalle saa piirtymään niin valuma-alueiden rajat, järven syvyysalueet kuin hydrologiset havaintopaikatkin. Maanmittauslaitoksen sivuilta joitakin paikkatietoaineistoja voi myös ladata omalle tietokoneelleen. Samoin Lounaispaikan avoin data -palvelusta löytyy muun muassa Säkylän Pyhäjärven linnustosta ja uposkasvillisuudesta tietoa sisältävää paikkatietoaineistoa, joka on palvelusta vapaasti ladattavissa. Paikkatietoaineistojen tarkasteluun ja käyttöön tarvitaan kuitenkin erillinen ohjelma, jonka senkin nykyään kuka tahansa voi ladata omalle koneelleen ilmaiseksi. 

Pyhäjärvi-instituutin Yhteinen Eurajoki -hankkeessa on toteutettu eurajoki.info -nettipalvelu, joka toimii avoimen tiedon periaatteiden mukaisesti pitkäkestoisen Eurajoki-työn pohjana. Palvelussa on kartalla esitettynä muuan muassa Eurajoesta tehtyjen vedenlaatumittausten tuloksia sekä joen varteen liittyviä tarinoita. Lähivesistöihimme voi tutustua myös jalkautumalla kartan kanssa maastoon ja vaikkapa etsimällä alueella kymmenittäin lymyäviä geokätköjä. Suosittelen tätä lämpimästi kaikille seikkailumielisille ja kartanlukutaidon harjaannuttamista kaipaaville.

Maantieteelle emme voi mitään mutta karttojen kanssa voimme tehdä paljonkin asioita. Tiedon avoimuus erilaisten karttojen ja karttapalveluiden muodossa on jokaiselle oikeus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Kehotankin kaikkia rohkeasti osallistumaan ja kokeilemaan erilaisten karttojen ja palveluiden käyttöä!

Elisa Mikkilä
FM, maantiede
asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti


Maaliskuu: Satoa Pyhäjärviseudun matkailuhankkeista

Säkylän Pyhäjärven ympäristössä on viime vuosien aikana toteutettu useita matkailuun, luontoon ja kalastukseen liittyviä hankkeita. Pyhäjärvi-instituutti on hallinnoinut kaksi hanketta. Pyhäjärven ja Köyliönjärven Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat on hankkeessa saatettu kansantajuiseen muotoon ja oppaista tehtiin lisäksi englannin- ja ranskankieliset versiot. Oppaiden avulla pyritään tavoittamaan maa- ja vesialueiden omistajia, paikallisia asukkaita, loma-asukkaita, järven virkistyskäyttäjiä, ammattikalastajia ym. sidosryhmiä, joilla on kiinnostusta Köyliönjärven ja Säkylän Pyhäjärven Natura- alueisiin. Pyhäjärviseudun luonto- ja kalastusmatkailukeskus -esiselvityshankkeessa kartoitettiin mahdollisuuksia luonto- ja kalastusmatkailukeskuksen perustamiseksi Pyhäjärviseudulle.

Leader Pyhäjärviseutu ry puolestaan hallinnoi Pyhäjärviseudun kalastus- ja luontomatkailun kehittämishanketta yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Hanke oli yhteistyöhanke ranskalaisen Chartreuse Avant Pays Savoyardin Leader-ryhmän kanssa. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin kalastus- ja luontomatkailupaketteja erityisesti ulkomaalaisille matkailijoille. Leader Pyhäjärviseudun, Karhuseudun ja Ravakan samanaikaisesti toteutetuissa kalastusmatkailuhankkeissa laadittiin yhteinen kalastusmatkailuesite, johon on koottu kattava tieto Pyhäjärviseudun, Selkämeren ja Kokemäenjokilaakson kalastusmatkailupalveluista. Lisäksi Leader Pyhäjärviseudun matkailun markkinointihankkeessa luotiin uusi nettisivusto alueen matkailupalveluista ja kohteista.

Kauttuan Ruukinpuiston kehittämishankkeen vetäjänä toimi Euran kunta. Hankkeen tuloksena Ruukinpuiston kesässä nähdään entistä monipuolisempi tarjonta tapahtumia ja toimijat tiedottavat tapahtumista yhdessä. Kauttuan Ruukinpuiston kehittämistoiminta jatkuu aktiivisena Ruukinpuistotyöryhmässä, jossa on mukana runsas joukko toimijoita alueelta. Kaiken kaikkiaan useiden yhteistyössä toteutettujen matkailuhankkeiden myötä koordinointi, yhteistyö ja innostus lisääntyivät Pyhäjärviseudulla. Kaikkia edellä mainittuja hankkeita on rahoittanut Leader Pyhäjärviseutu ry. 

Leader Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksmanin mielestä on ollut huomattavaa hyötyä siitä, että alueella oli monta samansuuntaista hanketta. Näissä hankkeissa tehtiin eri asioita, mutta yhteistyössä. Yrittäjät ovat lähteneet hankkeisiin hyvin mukaan. Rahoittajan näkökulmasta hankkeet onnistuivat hyvin ja odotukset voivat jopa ylittyä, jos suunnitellut vastavuoroiset myynnit toteutuvat. Hankkeiden myötä alueelle saatiin uusia matkailijaryhmiä. Hyvä esimerkki tästä on ranskalaisten arkkitehtien vierailut Ruukinpuistossa. Eräs ensimmäisen ranskalaisen kalastusmatkailuryhmän mukana ollut arkkitehti ihastui Alvar Aallon rakennuskokonaisuuteen ja on tuonut jo kolme arkkitehtiryhmää Kauttualle. Näille ryhmille on koottu lisäksi vierailuohjelmia erilaisista tutustumis-, ruokailu- ja luontokohteista.

Yrittäjien ja palveluntarjoajien innostus sekä usko matkailun tuomiin lisätuloihin on lisääntynyt. Myös yhteistyö palvelupakettien kehittelyssä on saanut uutta vauhtia. Pyhäjärvelle on jo valmistunut kahden yrittäjän yhteinen kalastusmatkailupaketti esitteineen; Kalastusmatka Säkylän Pyhäjärvelle. Alueelle kaivataan Marja Kares-Oksmanin mukaan lisää koordinointia ja erityisesti matkanjärjestäjää. Yksittäisten yrittäjien palveluja olisi helpompi räätälöidä matkailijoiden tarpeiden mukaisiksi paketeiksi, kun niitä olisi myymässä ammattimainen matkanjärjestäjä, joka tuntisi koko Pyhäjärviseudun ja tarjolla olevat palvelut. Vaikka tällä hetkellä ei ole matkailuhanketta käynnissä, lupaa Marja Kares-Oksman, että Leader Pyhäjärviseutu jatkaa matkailupalvelujen koordinointia ja yrittäjien koollekutsumisia. Hyvällä yhteistyöllä on jo saatu paljon aikaiseksi.

Pyhäjärviseudun matkailun valtteja ovat erityisesti puhdas luonto, hyvät kalavedet, monipuolisia palveluja tarjoavat yrittäjät, vastuulliset ammattikalastajat, Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset sekä alueen hyväksi tehty pitkäjänteinen suojelu- ja tutkimustyö.


Elina Suonpää, toimistosihteeri, Pyhäjärvi-instituutti
Juttua varten on haastateltu Leader Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtajaa, Marja Kares-Oksmania.



Helmikuu: Neuvontaa maatilojen ympäristösitoumusten tueksi

Maatalouden vesiensuojelussa tulisi käyttää toimiviksi koettuja ja parhaiten kohteeseen sopivia menetelmiä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Esimerkiksi ympäristösitoumuksen toimenpiteet tulisi kohdentaa paikkoihin joissa niillä voidaan eniten vähentää vesistökuormitusta. Toisaalta vesistökuormitusta ehkäisevät toimenpiteet eivät saa liikaa haitata itse asiaa eli ruuantuotantoa. Oikeiden toimenpiteiden valitseminen omalla tilalle ja niiden kohdentaminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Asia vaatii paneutumista ja aikaa, jota monellakaan viljelijällä ei tunnetusti ole ylimääräistä. 

Neuvonnan avulla viljelijä voi halutessaan saada asiantuntijanäkemystä mahdollisimman tehokkaiden keinojen valitsemiseksi ympäristönsuojeluun ja – hoitoon. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sisältää uutena toimenpiteenä Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmän. Sen tavoitteena on neuvonnan keinoin edistää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamista. Neuvonnalla pyritään myös vähentämään viljelijöiden epävarmuutta ja epätietoisuutta liittyen esimerkiksi ympäristösitoumuksen ehtojen täyttämiseen. Neuvojalla voi esimerkiksi teetättää tilan ympäristösuunnitelman tai neuvojan kanssa voi suunnitella ja valita juuri omalle tilalle sopivat ympäristösitoumuksen toimenpiteet. Maaseutuohjelmassa on varattu neuvonnalle tulevalle kaudelle kokonaisuudessaan 34 miljoonaa euroa. Neuvontaa on Neuvo2020-järjestelmän puitteissa saatavissa mm. ympäristöön, tuotantoeläimiin, energiaan ja luomuun liittyen. 

Viljelijän on mahdollista käyttää neuvontapalveluja 3500 euron edestä kuluvan ohjelmakauden aikana. Yhden neuvontakerran maksimikustannus on 1500 euroa. Maaseutuvirastolla on neuvojarekisteri, josta viljelijä löytää neuvojan haluamastaan aihealueesta. Rekisterissä olevat neuvojat on valittu syksyllä 2014 tehdyn kilpailutuksen perusteella ja he ovat täyttäneet vaatimukset mm. koulutuksen ja neuvontakokemuksen osalta. 
Viljelijälle neuvojan hankinta on suhteellisen vaivatonta. Valittuaan sopivan neuvojan Mavin rekisteristä viljelijä ottaa yhteyttä neuvojaan ja sopii neuvontakäynnistä. Neuvoja huolehtii neuvonnasta tehtävästä ennakkoilmoituksesta sekä maksuhakemuksen tekemisestä Hyrrä-järjestelmään neuvontakäynnin jälkeen. Neuvojarekisteri julkaistaneen Mavin mukaan helmikuussa 2015 ja hyrrä-järjestelmän ennakkoilmoitus avattaneen helmi-maaliskuussa 2015. 

Vesiensuojelutoimenpiteiden parhaalla mahdollisella kohdentamisella voidaan vaikuttaa myös Pyhäjärveen päätyvien ravinteiden määriin ja tätä kautta Pyhäjärven tilaan. Yhdessä muiden järven valuma-alueella toteutettavien hankkeiden kanssa Neuvo2020-järjestelmän ympäristöneuvonta palvelee tavoitteita alentaa järven ulkoista kuormitusta pysyvästi ja ylläpitää sekä turvata Pyhäjärven hyvä tila tulevaisuudessa. Pyhäjärvi-instituutista Pyhäjärven valuma-alueella ja vähän laajemmallakin alueella ympäristöneuvontaa Neuvo2020-järjestelmän puitteissa antaa allekirjoittanut. Aiheesta kiinnostuneet voivat jo nyt ottaa yhteyttä ja tiedustella asiasta.

Neuvonnan avulla voidaan toivon mukaan herättää kiinnostusta myös uusiin ympäristötoimiin. Ympäristö-neuvonnan tavoitteena on lisäksi edistää itse maatalouselinkeinoa tehostamalla ravinteiden käyttöä sekä edistämällä maan hyvää rakennetta ja vesitaloutta.

Sauli Jaakkola, asiantuntija, neuvoja (ympäristö), Pyhäjärvi-instituutti




Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600