Etusivu   »   Pyhäjärvi   »   Kuormitus     
Kuormitus

Pyhäjärven kuormitus

Pyhäjärven rehevöitymiskehitystä edistävä kuormitus tulee pääosin järveen muualta; valuma-alueelta, ranta-alueilta tai ilmasta. Myös järven pohjasta voi tulla kuormitusta kun vuosien myötä pohjaan kertyneitä ravinteita vapautuu eliöiden käyttöön.

Kaiken kaikkiaan 67 % Pyhäjärven fosforikuormituksesta tulee jokien, Yläneenjoen ja Pyhäjoen, mukana valuma-alueelta. Jokien varsilla ja järven lähivaluma-alueella toteutettavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat avainasemassa ulkoisen kuormituksen vähentämisessä.

Pyhäjärvestä poistuu fosforia paitsi Eurajoesta lähtevän veden mukana, myös kalastuksen myötä kaloihin sitoutuneena. Pyhäjärven suojelutyön edetessä Pyhäjärveen varastoituvan fosforin määrää ja sisäisen kuormituksen riskiä on saatu vähennettyä merkittävästi.


Leudot talvet voivat lisätä kuormitusta oleellisesti

Kuormituksen kehittymisen seurannassa voidaan havaita, kuinka leudot talvet voivat oleellisesti lisätä koko vuoden fosfori- ja kiintoainekuormitusta. Kasvipeitteettömänä aikana tulevat runsaat sateet ja leuto sää aiheuttavat voimakasta eroosiota. Useaan otteeseen satava ja jälleen sulava lumipeite yhdessä sulana pysyvän maan kanssa huuhtoivat vesiin ennätysmäisiä kuormituksia, joita perinteiset kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät pysäytä. Talviaikaisen kuormituksen hallintaan on kehitettävä uusia menetelmiä, sillä ilmastonmuutoksen myötä leutojen ja vähälumisten talvien ennustetaan yleistyvän.



Pyhäjärven vesikirput pulassa

Vuoden 2016 ulkoinen ravinnekuormitus oli kokonaisfosforin ja -typen osalta tavallista alhaisempi. Alkuvuoden talvitulvien jälkeen sekä Yläneenjoen että Pyhäjoen virtaamat laskivat ja jokien Pyhäjärveen tuomat kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitukset olivat vuonna 2016 selvästi alhaisempia kuin pitkän aikajakson keskiarvot. Yläneenjoen viime vuoden fosforikuormitus oli 5,5 tonnia ja Pyhäjoen 1,4 tonnia. Keskimäärin Yläneenjoesta tuli vuosina 1980−2015 8,8 tonnia ja Pyhäjoesta 1,9 tonnia fosforia vuodessa. Yläneenjoen tuoma typpikuormitus oli 62 tonnia vuonna 2016 ja Pyhäjoen 36 tonnia. Pitkän aikavälin (1980‒2015) keskiarvo on Yläneenjoen osalta 167 tonnia ja Pyhäjoen osalta 44 tonnia. Huolestuttavaa on, että sekä Yläneenjoen että Pyhäjoen liukoinen fosfaattifosforikuormitus on viime vuonna selvästi noussut. Helposti kasvien ja levien käytössä olevaa liukoista kuormitusta tuli virtaamapiikkien mukana helmikuussa ja elo-lokakuussa.

Pyhäjärven fosfori- ja typpipitoisuudet olivat viime vuonna keskimääräistä alhaisempia. Näkösyvyys vaihteli, mutta oli keskimäärin varsin hyvä eli noin 2,5 m. Klorofylli oli normaalilla tasolla. Kasviplanktonin määrät olivat Pyhäjärven keskimääräisellä tasolla, eikä sinileväkukintoja muodostunut missään vaiheessa. Kasviplanktonlajien kehitys avovesikauden aikana oli normaali, alkukesällä yleisin leväryhmä olivat piilevät, loppusyksyllä yleistyivät sinilevät, erityisesti Planktothrix, joka viihtyy syvemmällä vesipatsaassa, eikä muodosta pintakukintoja.

Eläinplanktonin määrät romahtivat vuonna 2016 ennätyksellisen alhaisiksi. Syitä oli kaksi: ensinnäkin järvessä oli viime vuonna 2010-luvun mittakaavassa poikkeuksellisen voimakkaat muikku- ja kuorevuosiluokat, jotka juhannukseen mennessä söivät vesikirput ja hankajalkaiset suihinsa. Toiseksi, eläinplanktonin ravinto oli poikkeuksellisen kehnoa, sillä loppukesällä valtalajina olleen Planktothrix-levän ravintoarvo on niin huono, että se uusien tutkimustulosten mukaan estää vesikirppujen lisääntymisen. Eläinplankton turvaa vedenlaatua laiduntamalla ja niiden alhainen määrä voi vaikuttaa Pyhäjärveen myös tänä vuonna. Jotta eläinplanktonin määrät saadaan taas kasvuun, entistäkin tehokkaampi kuoreeseen ja muikkuun kohdistuva hoitokalastus on jatkossa tarpeen.

Pyhäjärven vedenlaatutiedote 2017 on luettavissa tästä.






Yläneenjoen ja Pyhäjoen vuotuinen fosforikuormitus (tonnia/vuosi) ja virtaama (m³/s) 1980-2016.

Karttakuva Pyhäjärven valuma-alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista (lähde: Tarvainen, M. & Ventelä, A.-M. 2007: Pyhäjärven suojelutyö 2000-2006).







Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600