Etusivu   »   Pyhäjärvi   »   Kuormitus     
Kuormitus

Pyhäjärven kuormitus

Pyhäjärven rehevöitymiskehitystä edistävä kuormitus tulee pääosin järveen muualta; valuma-alueelta, ranta-alueilta tai ilmasta. Myös järven pohjasta voi tulla kuormitusta kun vuosien myötä pohjaan kertyneitä ravinteita vapautuu eliöiden käyttöön.

Kaiken kaikkiaan 67 % Pyhäjärven fosforikuormituksesta tulee jokien, Yläneenjoen ja Pyhäjoen, mukana valuma-alueelta. Jokien varsilla ja järven lähivaluma-alueella toteutettavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat avainasemassa ulkoisen kuormituksen vähentämisessä.

Pyhäjärvestä poistuu fosforia paitsi Eurajoesta lähtevän veden mukana, myös kalastuksen myötä kaloihin sitoutuneena. Pyhäjärven suojelutyön edetessä Pyhäjärveen varastoituvan fosforin määrää ja sisäisen kuormituksen riskiä on saatu vähennettyä merkittävästi.


Leudot talvet voivat lisätä kuormitusta oleellisesti

Kuormituksen kehittymisen seurannassa voidaan havaita, kuinka leudot talvet voivat oleellisesti lisätä koko vuoden fosfori- ja kiintoainekuormitusta. Kasvipeitteettömänä aikana tulevat runsaat sateet ja leuto sää aiheuttavat voimakasta eroosiota. Useaan otteeseen satava ja jälleen sulava lumipeite yhdessä sulana pysyvän maan kanssa huuhtoivat vesiin ennätysmäisiä kuormituksia, joita perinteiset kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät pysäytä. Talviaikaisen kuormituksen hallintaan on kehitettävä uusia menetelmiä, sillä ilmastonmuutoksen myötä leutojen ja vähälumisten talvien ennustetaan yleistyvän.



Pyhäjärveen tuleva kuormitus keskitason tuntumassa

Jokien Pyhäjärveen tuomat kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitukset olivat vuonna 2017 keskitason tuntumassa pitkän aikajakson keskiarvoihin verrattuna. Yläneenjoen viime vuoden fosforikuormitus oli 9,1 tonnia ja Pyhäjoen 1,6 tonnia (kuva 2a ja b). Keskimäärin Yläneen¬joesta tuli vuosina 1980−2016 8,7 tonnia ja Pyhäjoesta 1,8 tonnia fosforia vuodessa. Yläneenjoen tuoma typpikuormitus vuonna 2017 oli 116 tonnia ja Pyhäjoen 40 tonnia (kuva 3a ja b). Pitkän aikavälin (1980‒2016) keskiarvo on Yläneenjoen osalta 164 tonnia ja Pyhäjoen osalta 43 tonnia. 

Vuoden 2017 avovesikauden (touko - lokakuu) kokonaisfosforipitoisuus oli melko tavanomainen, 21,3 µg l-1 (max 31, min 6,1, n=15). Fosforipitoisuuden keskiarvo vuosina 1980−2016 oli 19,5 µg l-1 (sd 4,8). Typpipitoisuus oli 388,7 µg l-1 (max 550, min 300, n=15). Keskimääräinen typpipitoisuus vuosina 1980−2016 oli 439 µg l-1 (sd 92,7). Pyhäjärvi-instituutti otti vuonna 2017 täydentäviä näytteitä, koska ympäristöhallinnon ottamien syvännenäytteiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Ravinnepitoisuuksissa on paljon vaihtelua, joten olemme lisänneet kuviin keskihajonnan ja tekstiin tiedon vaihteluvälistä. Ilmastonmuutoksen myötä vaihtelu muuttujissa lisääntyy entisestään.

Näkösyvyyden keskiarvo avovesikaudella 2017 oli 2,4 m ympäristöhallinnon syvänne aikasarjan mukaisesti. Keskimäärin näkösyvyys vuosina 1980−2016 oli 2,8 m. Myös näkösyvyydessä oli suurta vaihtelua paikallisesti ja esitämmekin myös instituutin oman aikasarjan 2011-2017, jossa näkösyvyys on mitattu kymmeneltä pisteeltä eri puolilta järveä. Instituutin omassa seurannassa näkösyvyyden keskiarvo avovesikaudella 2017 oli 2,5 m. Seurantajakson suurimmat näkösyvyydet mitattiin loppukeväästä 22.5., jolloin havaintojen päiväkeskiarvo oli 4,3 m, maksimi yli 5 m. 

Instituutin avovesikauden järvinäytteenottoseuranta käsitti vuoden 2017 aikana 16 erillistä näytteenottokertaa ajoittuen aikavälille 24.4.-27.11.2017. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Pyhäjärven järvipelastajien kanssa.

Pyhäjärven klorofyllipitoisuus oli vuosien 1980−2016 keskimääräistä (6,9 µg l-1) hieman korkeampi, 7,5 µg l-1 (max 13, min 3,4 n=15). 

Pyhäjärven vedenlaatutiedote vuoden 2017 vedenlaadusta on luettavissa tästä.


Yläneenjoen ja Pyhäjoen vuotuinen fosforikuormitus (tonnia/vuosi) ja virtaama (m³/s) 1980-2017. Huomaa y-akselin asteikon erot jokien välillä.

Karttakuva Pyhäjärven valuma-alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista (lähde: Tarvainen, M. & Ventelä, A.-M. 2007: Pyhäjärven suojelutyö 2000-2006).







Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600