Etusivu   »   Jutut & Julkaisut   »   Pyhäjärven puolesta     
Pyhäjärven puolesta


Pyhäjärven puolesta on artikkelisarja, joka ilmestyy paikallislehdissä (Alasatakunta ja Auranmaan viikkolehti) kuukausittain. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1995 lähtien. Pyhäjärven puolesta -artikkelisarja jatkuu edelleen vuonna 2016. Keräämme tälle sivulle aina koko vuoden jutut. Vuosien 1995-2014 tekstit löydät tämän sivun alaosasta koottuna pdf-tiedostoihin. Vuoden 2015 jutut löytyvät sivun vasemman sarakkeen linkistä. Siirrämme pikkuhiljaa myös vanhemmat tekstit vasempaan sarakkeeseen.

Heinäkuu 2018: Mistä löytyy tietoa järvestä?

Pyhäjärvi on keskeisessä osassa alueen maisemassa sekä asukkaiden ja lomailijoiden ajanvietteissä. On siis hienoa, että Pyhäjärvestä kiinnostuneille on tarjolla monenlaista tietoa. 

Pyhäjärvi-instituutin ja Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta löytyy paljon erilaista tietoa Pyhäjärvestä. Sivuilla on kerrottu esimerkiksi Pyhäjärven vedenlaadusta, kalastosta ja kasviplanktonista. Tietoa on myös Pyhäjärven suojeluohjelmasta ja suojelutyöstä, Pyhäjärvi-instituutin projekteista sekä ajankohtaisista asioista.  Ajankohtaisia kuulumisia järveltä voi seurata myös facebook-ryhmässä Pyhäjärvi – Satakunnan Helmi. Ryhmän kautta kauempanakin asuvat pääsevät nauttimaan Pyhäjärven kauniista maisemista ryhmäläisten jakamien kuvien välityksellä.

Järvellä ja järven ympäristössä liikkuvat voivat maisemien lisäksi havainnoida järven tilaa, muun muassa pintaveden lämpötilaa, jäätilannetta ja levien esiintyvyyttä. Havainnot voi kirjata Järviwikiin, joka on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) perustama ja ylläpitämä verkkopalvelu kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Järviwikiä rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä, joten sieltä löytyy sekä viranomaisten, asiantuntijoiden että kansalaisten havaintoja. Käyttäjätunnuksen luomisen jälkeen sivuille voi perustaa oman havaintopaikan tai täyttää havainnot toisen aikaisemmin luomaan. Havaintojen kirjaamisen voi tehdä vaikka heti paikanpäällä älypuhelimille kehitetyllä Havaintolähetti –sovelluksella. 

Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennettua tietoa löytyy SYKE:n tarjoamasta avoimen datan Avoimien ympäristötietojärjestelmien –palvelusta. Pääasiassa valtion ympäristöhallinnon virastojen keräämät aineistot sisältävät tietoa esimerkiksi pintavesien tilasta. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen.

Pyhäjärvestä kertovaan tietoon on myös mahdollista törmätä järven rannoilla. Ympäri järven asennetuista rantatauluista löytyy perustietoa Pyhäjärvestä, järven kunnosta sekä ulkoisesta ja sisäisestä kuormituksesta. Liian suuri ravinnekuormitus aiheuttaa järven rehevöitymistä, joka saattaa näkyä etenkin lämpiminä kesinä levien määrän runsastumisena. Tauluissa onkin opastettu välttämään sinileväisessä vedessä uimista ja sen käyttöä. Ryynimäisenä esiintyvän pallosinilevän on kuitenkin todettu olevan vaaratonta uimareille. Paikoin esiintyvän järvisyyhyn takia ohjeistetaan uinnin jälkeen käymään suihkussa ja kuivaamaan karkeaan pyyhkeeseen. Taulut on uusittu tänä kesänä ja kaikkiaan niitä löytyy Pyhäjärven rannoilta Euran, Säkylän ja Yläneen alueelta 18 kappaletta. Bongaatko ne kaikki?

Nettisivut:

Teksti: Laura Virtanen, ympäristötekniikan opiskelija, kesätyöntekijä, Pyhäjärvi-instituutti

Kesäkuu 2018: Eurajoki, Pyhäjärven paras ystävä

Kirjoittaja on Pyhäjärvi-instituutin kesätyöntekijänä työskentelevä Emma Hakala. Pyhäjärven luusuasta, Kauttualta, lähtee Emman lähivesi eli Pyhäjärven vesi kulkemaan kohti Eurakoskea ja Selkämerta.

Eurajoki saa alkunsa Pyhäjärvestä, Euran Kauttualta. Se virtaa läpi Euran ja Eurajoen kuntien ja laskee lopulta Selkämereen. Eurajoki on 52 km pitkä joki ja siinä on 11 koskea, joista neljässä on voimalaitos. Eurajokeen laskee matkan varrella useita pienempiä jokia ja ojia. Niistä tärkeimmät ovat Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki ja Turajärvestä lähtevä Juvajoki. Köyliönjoki laskee Eurajokeen Kiukaisissa ja Juvajoki Eurajoella. Näiden lisäksi Eurajokeen laskee Ruonoja ja Ahmasoja Eurassa. Köyliönjoen liitoskohdan tienoilla vettä on mahdollista juoksuttaa Kokemäenjoesta Eurajokeen, mikä on merkittävää kuivina kausina.

Eurajoki on Pyhäjärven ainoa laskujoki ja sillä on sen takia Pyhäjärvelle hyvin suuri merkitys.  Järven pinta saa olla säännöstelyehtojen mukaan keskimäärin 44,9 metriä merenpinnan alapuolella.  Keväisin kun vettä on paljon, Pyhäjärven pinta saattaa kuitenkin nousta liian korkeaksi ja pysyä siellä kuukauden tai kaksi. Säännöstelyehtojen tarkoitus on nykyään turvata vedenhankinta ja tuottaa vesivoimaa. 1800-luvulla Hovioikeus määräsi perkaamaan Eurajoesta, Kauttuan kosken pohjasta, kiviä, jotta vedenpintaa saataisiin matalammalle. Perkuun seurauksena Pyhäjärven pinta aleni huomattavasti ja veden kulku helpottui. Tämän huomaa edelleen loivilla rannoilla kasvillisuuden seasta pilkottavista entisistä rantakivikoista.

Eurajoen neljä voimalaitosta ovat Kauttualla sijaitseva Kauttuan voimalaitos, Kiukaisissa sijaitseva Eurakosken voimalaitos, Paneliassa sijaitseva Paneliankosken voimalaitos sekä Eurajoella sijaitseva Pappilankosken voimalaitos. Kauttuan voimalaitoksella on mahdollista säädellä Pyhäjärven pintaa. Tällä on suuri merkitys Eurajoen virtaamiin, sillä säännöstelyllä voidaan tasata virtaamia etenkin Eurajoen yläjuoksulla.

Eurajoen tila huononi erittäin pahaksi vuonna 2012. Jokeen asetettiin käyttökielto, mikä esti myös sen virkistyskäytön. Uima- ja käyttökielto kasteluvetenä saatiin kuitenkin purettua ahkeran puhdistuksen ja veden laadun parantumisen myötä. Joen tila huononi mm. jätevesien ja ojia pitkin valuneiden lietteiden takia.

Olen kotoisin Euran Kiukaisista. Eurajoki kulkee Kiukaisten halki, joten se on minulle hyvinkin tuttu joki ja uimapaikkana tutumpi kuin Pyhäjärvi. Pienenä minulla ja sisaruksillani oli tapana käydä siellä uimassa. Läheisellä rannalla oli hyppypaikka, josta aina hypimme jokeen.  Silloin kävimme uimassa siellä lähes joka päivä kesäisin. Uimisen lisäksi kalastimme Eurajoesta usein.  Nykyään uiminen ei ole enää jokapäiväistä, ja aikaisemmin voimassa oleva uintikieltokin on saatu purettua. Nyt joessa olisi mahdollista taas uidakin.

Eurajoen virkistyskäyttö on paikoitellen hyvin monipuolinen. Joen kalasto onkin melko laaja ja jotkin vaelluskalat lisääntyvät ja kasvavat joessa. Eurajoki on ennen ollut lohijoki, mutta sen kalataloudellinen merkitys väheni patojen, voimalaitosten ja joen kunnon heikkenemisen vuoksi. Joessa harrastetaan paljon mm. virkistyskalastusta, uintia, veneilyä ja erityisesti melontaa. Lisäksi Eurajoen vettä käytetään jonkin verran teollisuuden tarpeisiin ja juomaveden valmistukseen. Vesistössä esiintyy myös saukkoja.

Teksti: Emma Hakala, kesätyöntekijä, Pyhäjärvi-instituutti

lähteet:


Toukokuu 2018: Avaimet kädessä

Uusi mökinomistaja seisoi mökkinsä pihassa avaimet kädessä. ”Ensimmäistä kertaa olen avannut kaikki mökkini ovet.” Hän katseli mökkiä, huojuvia puita, rantaa ja auringonvalossa kimaltelevaa Pyhäjärveä. Mökinomistaja käveli rantasaunan ohi vedenrajaan, otti kengät pois ja kahlasi rantaveteen. ”Onpa kirkasta, varpaat näkyvät.” Mökinomistaja kääntyi mökin suuntaan ja katseli rakennuksia. Tupa, keittokomero, pesuhuone, makuuhuone ja parvi. Saunamökissä takkatupa ja sauna. Paratiisi. Hän lähti kävelemään tontin rajaa pitkin kohti mökkiä. ”Minun rajani. Pitäähän ne kulkea.” Rajoja kiertäessään mökinomistaja törmäsi pusikoituneeseen kohtaan, jossa ojanpohjalla oli omituista liejua ja oja haisi. ”Paratiisi haisi.”

Suuressa osassa suomalaisista mökeistä, varustelutaso on melko vaatimaton, mutta sukupolvien vaihtuessa, myös toiveet mökin varustelutasosta kasvavat. Loma-asunnoilta halutaan samaa helppoutta ja luksusta kuin vakituisilta asunnoilta. Keittiöihin asennetaan tiskikoneet, lämminvesivaraajat syrjäyttävät saunan padat ja vesivessat korvaavat ulkohuussit. Mitä enemmän kiinteistöllä käytetään vettä, sen enemmän siellä syntyy myös jätevettä. Ympäristöön kohdistuva kuormitus kasvaa jätevesimäärän lisääntyessä. 

”Mitä se myyjä sanoikaan tämän mökin jätevesistä”. Mökinomistaja pohti hetken ja muisti, että oli ollut puhetta vessavesien johtamisesta umpisäiliöön. Kunnan ympäristönsuojelumääräys määräsi ranta-alueilla niin. ”Mitenhän sen umpisäiliön muistaa tyhjentää riittävän usein?”. Kiinteistönvälittäjän kanssa oli ollut puhetta myös siitä, että pesuvesille pitäisi tehdä jotain. Että nykyinen järjestelmä ei riitä. ”Mitäköhän se tarkoitti?” Mökinomistaja astui mökkiin sisälle ja tutki talokirjaa. Umpisäiliöstä löytyi tiedot. Talokirjassa kerrottiin myös, että pesuvedet johdettiin putkella ojaan. Talokirjan mukaan ojaan oli kasattu kiviä siihen kohtaan, missä oli purkuputki. ”Ei niitä kyllä äsken näkynyt”. Suihku ja vesivessa oli tehty vaatekomeron tilalle noin 15 vuotta sitten. Tiskikone oli vasta vuoden vanha. ”Pesuvesissä nyt ei paljon mitään ole. Mitähän se kiinteistönvälittäjä tarkoitti.”

Uudistuksia tehdään kiinteistöille vähitellen, eikä uudistuksista aina ole muistettu pitää kirjaa. Kun kiinteistönomistus muuttuu, häviää tietoa siitä, mikä on näkymättömissä. Selvitys jätevesijärjestelmästä olisi hyvä olla kiinteistöllä, jolloin sieltä on hyvä uudenkin omistajan tarkistaa, mitä tontilla on.

Mökinomistaja käveli takaisin rantaan. Hän upotti varpaansa rantahiukkaan ja antoi mielensä tyhjentyä. Tarvitseekohan oikeasti tehdä mitään. Jos olisi vaan ja mökkeilisi. ”Entä jos rantakin liettyy ja alkaa haista. Entä jos vesi ei enää ole kirkasta. Entä jos lapsenlapsi hörppää likaista vettä uidessaan.” Mieli ei tyhjentynyt. Hän vilkaisi käsiinsä. Avaimet. ”Avaimet ovat minun käsissäni. Huomenna soitan jätevesineuvontaan, jonka esite oli talopapereitten välissä. Selvitän ainakin, riittääkö tämä nykyinen.”

Kaikkialla Suomessa tarjotaan ympäristöministeriön rahoittamaa jätevesineuvontaa. Jätevesineuvojat kertovat, onko kiinteistösi jätevesijärjestelmä riittävä, miten sitä voisi kunnostaa ja mikä on kunnostuksen aikataulu. Neuvonta on maksutonta ja puolueetonta. Myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta saa lisätietoja. Satakunnassa neuvontaa tarjoavat Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin neuvojat. Neuvoja saa myös puhelimitse ja sähköpostitse.

Ranta-alueilla ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee olla kunnossa 31.10.2019 mennessä. Mökinomistaja oli liikkeellä juuri parahiksi. Jätevesineuvoja kävi paikalla ja yhdessä käytiin läpi soveltuvia vaihtoehtoja. Umpisäiliöön päädyttiin asentamaan täyttymishälytin. Saunamökki oli kantoveden varassa ja nykyinen järjestelmä riitti siihen. Mökinomistaja päätyi tilaamaan pesuvesien järjestelmän suunnittelun ja asennuksen paikalliselta LVI-yrittäjältä. Avaimet käteen.

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti  

Huhtikuu 2018: Muuttolintuja odotellessa

Juttua kirjoittaessani eletään huhtikuun ensimmäistä viikkoa ja päivä on pidentynyt jo neljätoistatuntiseksi. Sataa räntää ja lämpö tuntuu ennemmin karkaavan ulkoavaruuteen kuin ulottuvan maan pinnalle, mutta kevään merkkejä alkaa olla jo sekä maassa että ilmassa. Peltoaukeille lumisaarekkeiden ja jäisten vesilammikoiden väleihin ovat saapuneet ensimmäiset sinnikkäät töyhtöhyypät varislintujen seuraksi. Siellä täällä näkyy sepelkyyhkyjä, vaikka huhuilua ei vielä kuulukaan. Pyhäjärveä peittää vielä tukeva puolen metrin jääkansi, mutta lähialueilla voi jo havaita muutaman yksilön ryhminä hiljaisina nököttäviä laulujoutsenia odottamassa vesien aukeamista. Yksittäisiä kurkia seisoskelee yhdellä koivella metsän ja pellon reuna-alueella ja niiden olemuksessa on odotuksen tuntua. Nyt on aika ottaa talvipipo silmiltä ja suunnata katse ylös ja eteenpäin.

Pyhäjärvi lähialueineen on mainio paikka lintujen havainnointiin erityisesti muuttoaikaan. Täällä ei tarvitse tähystää vain taivaanrannassa liitäviä pisteitä, vaan monin paikoin lintuja voi niitä häiritsemättä tarkkailla kiikareilla tai jopa paljain silmin. Pyhäjärven seutu sijaitsee monen pesimäalueille matkaavan lintulajin muuttoreitin varrella, joten lähialueen peltoaukeat toimivat hyvinä levähdysalueina pitkämatkalaisille. Samaan aikaan tietenkin alueella pesivät linnut alkavat saapua kotikonnuilleen. Läheinen Köyliönjärvi arvokkaana lintuvetenä lisää alueen kiinnostavuutta kiikaroivalle kevätluontomatkailijalle. Syksyllä lintujen muutto kulkee eri reittejä kuin keväällä ja Pyhäjärvi jää niistä hieman syrjään, mutta esimerkiksi vesilintuja levähtää erityisesti Pyhäjärven pohjoispäässä ja Säkylän edustan Vähänkylänlahdella sekä Mannilan-Sieravuoren alueella.

Lintujen pesimäaikaan Pyhäjärven tiettyjen alueiden merkitys linnuille korostuu. Sen avoin selkä ei anna suojaa, mutta saarissa, luodoilla ja rannan suojaisissa lahdelmissa on tarjolla hyviä pesimäpaikkoja ja ravintoa. Mannilanlahti, Kauttuanlahti ja Sarvonlahti tarjoavat sopivia alueita rehevien rantojen ja kosteikkojen lajeille. Pesiville vesilinnuille ja lokeille tärkeitä alueita ovat erityisesti järven pohjoispää, Säkylän saaristo sekä länsirannan pienet luodot. Jokainen suotuisa pesimäalue on tärkeä, sillä puolet vesilintulajeista on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi ja useat kahlaajat ovat samassa tilanteessa. Myös peltolinnut ovat vähentyneet; Suomen peltolintukannasta on huvennut 1970-luvun lopun jälkeen yli kolmannes. Kaikkiaan joka kolmas Suomessa pesivä lintulaji on uhanalainen. Pyhäjärven-Köyliönjärven alue on merkityksellinen lintujen elinympäristönä, pesimis- ja kerääntymisalueena, ja se onkin sisällytetty sekä kansainvälisesti että kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin. 

- Mutta takaisin kevääseen.

Maaliskuu oli kylmä ja kevät on myöhässä, mutta jo muutama aurinkoinen päivä ja etelänpuoleinen tuuli vauhdittavat muuttolintutilannetta. Näitä säätiedotuksissa on jo ennakoitukin, joten kevätmuuttajien pääjoukot saapunevat pian. BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelusta käy ilmi, että maalis-huhtikuun vaihteessa alueella on jo nähty kyhmy- ja laulujoutsenia, meri- ja metsähanhia, kurkia, töyhtöhyyppiä, useita petolintulajeja ja kasvava joukko varpuslintuja, kuten kiuru, peukaloinen, västäräkki ja ihanasti kihertävä kottarainen. Vaikka vielä lahdet ovat jäässä, kannattaa jo huhtikuun puolivälissä kiivetä kiikarin ja eväiden kanssa Sarvonlahden auringonpaisteiseen lintutorniin, josta voi mukavasti katsella ja kuunnella järven sekä rantametsän lintutilannetta. Kaulushaikara aloittaa puhaltelunsa aikaisin keväällä ja jos lahdella on sulapaikkoja, niissä voi pulahdella silkkiuikkuja, uiveloita ja telkkiä. Retkieväitä syödessä voi pohdiskella, minne omaan lähiympäristöön voisi asentaa pesimäpöntön pikkulintuja tai vaikkapa tukka- tai isokoskeloa varten. Pöntönrakennusohjeita löytyy esimerkiksi BirdLife Suomen verkkosivuilta, joilta löytyy myös paljon muuta lintutietoa, esimerkiksi raportti Satakunnan tärkeistä lintualueista. 

Sarvonlahden lintutornin juurelle on sijoitettu Pyhäjärven suojelusta kertova opastaulu. Siinä olollaan se muistuttaa, että vesien tilaan vaikuttaminen ja hyvään tilaan pyrkiminen on tärkeää myös lintujen elinympäristöjen säilymisen kannalta. 

Teksti: Päivi Laine, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Maaliskuu 2018: Vesiensuojelulla kohti terveellisempää elämää?

Monityydyttymättömät omega-3 rasvahapot ovat ihmiselle fysiologisesti välttämättömiä rasvahappoja, joilla on elimistössä monia tärkeitä tehtäviä. Ne toimivat esimerkiksi sydänterveyden ylläpidossa sekä erilaisissa kognitiivisissa toiminnoissa. Tärkeimpiä omega-3 rasvahappoja ovat pitkäketjuiset eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), joita ihminen saa lähinnä kalaravinnosta. Maalla kasvavista kasveista saatavat rasvat, kuten rypsiöljy, sisältävät ainoastaan lyhytketjuista alfalinoleenihappoa (ALA), joka sellaisenaan ei ole elimistölle käyttökelpoisessa muodossa. Elimistö pystyy kuitenkin jonkin verran valmistamaan lyhytketjuisesta muodosta pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja (mm. EPA ja DHA), mutta muuntotehokkuus on kuitenkin melko alhainen. Tämän myötä kala onkin ihmiselle erinomainen omega-3 rasvahappojen lähde, jotta välttämättömien ravintohappojen riittävä saanti pystytään turvaamaan. Viime aikaisten tutkimusten mukaan vesistön tila ja ravintoverkon rakenne vaikuttavat kuitenkin merkittävästi siihen, kuinka laadukasta ravintoa ruokalautasellemme päätyvä kala lopulta on. 

Kalat itsessään eivät juuri tuota pitkäketjuisia omega-3 rasvahappoja, vaan ovat riippuvaisia ravintoverkon alempien tasojen tuotannosta. Vesiekosysteemissä levät tuottavat pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka ravintoverkossa siirtyvät eläinplanktonin ja muiden kuluttajien kautta kaloihin. Tästä syystä esimerkiksi muikku on terveellistä ravintoa, koska se syö koko elämänsä ajan rasvahapporikasta eläinplanktonia, joka on vesiekosysteemissä ensimmäisen asteen kuluttaja. Olet mitä syöt -ajattelu siis pätee myös pinnanalaiseen elämään. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa (Taipale ym. 2016) havaittiin, että kirkkaiden ja karujen vesien kookkaissa ahvenissa voi olla fysiologisesti tärkeimpiä rasvahappoja lähes kaksinkertainen määrä ruskeavetisiin ja reheviin järviin verrattuna. Järven leväyhteisön koostumus lopulta vaikuttaakin siihen, minkälainen kalaston ravintoarvo lopulta on. Erityisesti panssarisiima-, nielu-, kulta-  ja piilevät ovat tehokkaita pitkäketjuisten omega-3 rasvahappojen tuottajia. Vastaavasti rehevöitymisen seurauksena runsastuvat sinilevät ja viherlevät sisältävät yleensä pieniä EPA ja DHA pitoisuuksia, mikä lopulta näkyy myös ihmisen ravinnossa kalojen köyhemmän ravintoarvon muodossa. Rehevöityminen siis paitsi laskee vesistön virkistysarvoa, myös näkyy järven kalaston ravintoarvossa. Onnistuneilla vesienkunnostustoimenpiteillä voi siis parhaimmillaan olla terveyttä edistäviä vaikutuksia muutoinkin kuin monipuolisemman virkistyskäytön mukanaan tuoman mielihyvän kautta.

Ahvenen osalta tutkimustietoa on olemassa lähinnä kookkaista, vain kalaravintoa käyttävistä yksilöistä. Ahvenen ravinto kuitenkin vaihtuu poikasvaiheen eläinplanktonista vähitellen pohjaeläinravinnon kautta aikuisvaiheen kalaravintoon. Tämä vähittäinen muuttuminen todennäköisesti näkyy myös kalan lihaksiston rasvahappokoostumuksessa. Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden osastolla tehtävässä pro gradu -tutkielmassani aiheena onkin ahvenen rasvahappokoostumuksen muutos kasvun eri vaiheissa, sekä järven rehevyyden vaikutus rasvahappojen kertymiseen. Useimmiten kookkaat kalayksilöt ovat halutuimpia ruokakaloja, mutta toisaalta suurimmat yksilöt ehtivät kerryttämään myös eniten raskasmetalleja kuten elohopeaa kudoksiinsa. Tutkimuksen kautta pyrimmekin selvittämään, minkä kokoisena ahven olisi rasvahappokoostumukseltaan parhaimmillaan. Tutkimusjärvinä toimivat meille alasatakuntalaisille hyvin tutut Köyliönjärvi ja Pyhäjärvi. Hypoteesin mukaisesti voimakkaasti rehevöityneessä Köyliönjärvessä ahventen EPA ja DHA pitoisuudet pitäisi olla merkittävästi pienempiä kuin keskiravinteisessa ja kirkasvetisessä Pyhäjärvessä. Jäämme odottamaan, vahvistavatko paikallisten järvien ahvenpopulaatiot aiempien tutkimusten havaintoja. Joka tapauksessa kotimainen järvikala on laadukasta, ekologinen ja proteiinirikas omega-3 rasvahappojen lähde, jota toivoisi säännöllisesti löytyvän jokaisen ruokalautaselta.

Teksti: Lauri Anttila, Honkilahden Lellaisista kotoisin oleva akvaattisten tieteiden opiskelija ja Pyhäjärvi-instituutin pätkätyöläinen

Tammikuu 2018: Kiertävät asiat

On talvitulvien aika. Katselin Eurajoen rantatörmää, kuinka joki on ääriään myöten täynnä eikä oikein aina mahdukaan uomaansa, vaan tunkee vettä rantaniityille, pelloille ja talojen pihoille, jopa perustuksiin asti. Sateisin syksy vuosikymmeniin näkyy Pyhäjärven ympäristössä selvästi. Pyhäjärven rannoilla vedenpinnan vaihtelut ja vaihtelun vaikutus puhuttavat ranta-asukkaita kuten syksyisessä Pyhäjärven puolesta jutussamme kirjoitimme. Pyhäjärvestä vettä purkava Eurajoki on toki tulvinut aina silloin tällöin, mutta talvisista tulvista ei juuri ennen ole puhuttu, kevättulvat kun ovat yleensä olleet murheiden aiheuttajia. Kuuluisa ilmastonmuutos on ehkä muuttamassa jokemmekin käyttäytymistä. 

Vesi oli huuhtonut Teikkoon talon vanhan saunan perustuksia Euran työväentalon kohdalla, sen näki nurmelle jäätyneestä liejusta. Koulussa opin, kuinka Niilin tulvat olivat Egyptissä korkeakulttuurin synnyn ja maanviljelyn kehittymisen ehto. Vesi toi mukanaan ravinteita. Enää emme perusta maanviljelyä tulvien varaan. Viljelyskasviemme ravinteet lisätään joka vuosi pelloille, ja tiedämme aika tarkkaan, kuinka paljon kasvit ravinteita tarvitsevat. Siitä huolimatta ravinteita on vaikea saada lisätyksi pelloille niin, että ne siellä tiukasti pysyisivät ja kasvit pystyisivät ne kaikki hyvin käyttämään hyväkseen – jotain aina valuu ojiin, ojia pitkiin järviin ja jokiin ja aikaa myöten aina merelle asti. 

Pelloilta vesiin valuvat ravinteet ovat tulleet ongelmaksi, isoimpien pahisten ollessa typpi ja fosfori. Kun talvisinkin sataa, huuhtoumien määrä on vaarassa nousta entisestään. Kasvit rakastavat typpeä ja fosforia suuresti, paitsi maalla myös vesissä: vesistöt rehevöityvät. Liukoisina ravinteina ne kiertävät veden mukana aikansa, kunnes päätyvät ehkä vesistöjen pohjamutiin tai vesikasvien raaka-aineeksi. Kalatkin kerryttävät fosforia itseensä, siksi kalastus on yksi tärkeä keino hoitaa vesiemme ravinnetaloutta. Pyhäjärvellä tämä ravinteiden kierto ja ekosysteemin tila on hyvä - ilman jatkuvaa huolenpitoa se ei kuitenkaan sellaisena säily. Ihmisen toiminta koettelee vesistöjemme ekosysteemejä; vesiin ei saisi päästä jätevesien tai peltojen valumavesien kautta ravinteita vaan ravinteiden olisi kierrettävä ilman vesiä. On kiertotalouden aika astua esiin, ja ihmisen on opeteltava hallitsemaan ravinteiden kiertoa uudella tavalla. 

Kiertotalous on kuuma termi tällä hetkellä. Siitä puhutaan paljon, mutta taidamme olla kovin alussa sen polun kulkemisessa, joka johtaa lineaarisesta talouskäsityksestä kiertävään talousajatteluun, jossa raaka-aine-tuote-jäte -kaskadista siirrytään luonnon kiertokulkua muistuttavaan aineiden ja tavaroiden kiertoon. On muodikasta puhua kiertotaloudesta. Jopa BKT hyvinvoinnin mittarina joudutaan ajattelemaan uudella tavalla. Joissain asioissa kiertotalousajattelu ei toki ole uutta.  Aiemmin tavaroiden kierrättämiseen liittyi köyhyys ja säästeliäisyys, nyt kysymys on ympäristömme suojelusta ja arvoistamme.

Jo lapsesta asti olen ihastellut vanhan kanalamme koristeellisia ikkunanpuitteita. Vuonna 1948 isoisäni osti päädystään purettavasta Teikkoon suuresta talosta ikkunanpieliä ja hirsiä, ja niin komean vanhan Euran kappalaisen virka-asunnon osia päätyi kanalamme rakennusaineeksi ja navetan seiniin. Samalla puuhun sitoutunut hiili sai jatkaa sidottuna olemistaan, eikä päätynyt taivaalle ilmakehään poltettuna. Kanat saivat hienot, suuret ikkunat! Rakennustavara 1800-luvun lopulta sai uuden elämän kanojen ja lehmien suojana. Enää 50 vuoteen nuo ikkunanpielet eivät ole kuulleet kanojen kaakatusta, ja nyt mietin, mihinkähän ne seuraavaksi kiertävät. Hyvällä hoidolla ne kiertävät varmasti tässä maailmassa vielä pitkään. Hyvää hoitoa ja huolenpitoa tarvitsee myös Pyhäjärvi valuma-alueineen, jotta ravinteet pysyvät pelloissa eikä niitä tungeta vesistöihin tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin vedoten, saatikka tietämättömyyttämme. Hiilellekin olisi käyttöä enemmän pelloissamme. Kanalan ikkunanpokat eivät kuitenkaan päädy peltoon, sen päätin.

Teksti: Pekka Maijala, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärven puolesta -juttusarjan aiemmat tekstit

Pyhäjärven puolesta vuonna 2014

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013

Pyhäjärven puolesta vuonna 2012 

Pyhäjärven puolesta vuonna 2011






Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600