Etusivu   »   Jutut & Julkaisut   »   Pyhäjärven puolesta     
Pyhäjärven puolesta


Pyhäjärven puolesta on artikkelisarja, joka ilmestyy paikallislehdissä (Alasatakunta ja Auranmaan viikkolehti) kuukausittain. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1995 lähtien. Pyhäjärven puolesta -artikkelisarja jatkuu edelleen vuonna 2020. Keräämme tälle sivulle aina koko vuoden jutut. Vuosien 1995-2014 tekstit löydät tämän sivun alaosasta koottuna pdf-tiedostoihin. Vuoden 2015 jälkeen jutut löytyvät sivun vasemman sarakkeen vuosittaisista linkistä. Siirrämme pikkuhiljaa myös vanhemmat tekstit vasempaan sarakkeeseen.

Maaliskuu 2020: Sään ääri-ilmiöt vesiensuojelun haasteena

Eivät ole vuodet veljiä keskenään kertoo vanha ja vähän jo kulunutkin sanonta. Olemme kuitenkin saaneet kokea tämän sanoman karusti lähivuosien aikana, sillä ilmojen haltijat ovat vuosina 2018–2020 pudotelleet vettä Pyhäjärviseudulle poikkeuksellisen jaksottaisesti. Kun koko kalenterivuonna 2018 vettä tuli Yläneellä vain 432 mm, on sadanta vastaavasti 1.8.2019–15.3.2020 välisenä aikana ollut kokonaisuudessaan 591 mm (Ilmatieteenlaitos, Yläneen havaintoasema). Ilmaston muuttumisen seurauksena sään ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän, ja näitä maistiaisia olemme jo saaneet kokea kuivuus- ja tulvajaksojen muodossa. Virtaamaolosuhteiden muuttuminen luo omat haasteensa myös Pyhäjärven suojelutyöhön. Ääriolosuhteet vaativat sopeutumista niin valuma-alueella kuin säännöstelyssäkin tehtävien ratkaisujen suhteen.

Lämpötilojen nousun aiheuttamat talviaikaiset valuntapiikit on jo pitkään tiedetty yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä vesiensuojelussa. Runsaiden talvisateiden huuhdellessa sulaa ja pääasiassa kasvipeitteetöntä maaperää ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöihin on korkeimmillaan. Kasvukauden ulkopuolella myös jokitörmät ovat herkkiä eroosiolle lisäten vesistöihin kohdistuvaa kiintoainekuormitusta. Äärimmäinen esimerkki tästä on sunnuntai 23. helmikuuta, jolloin havaittiin Yläneenjoen ja Pyhäjoen osalta kuluneen talven suurin virtaamapiikki. Yläneenjoen virtaaman vuorokausikeskiarvo oli 26,3 m3/s ja Pyhäjoen 7,3 m3/s (vesi.fi, karttapalvelu). Lisäksi lukuisat pienet uomat laskevat vetensä suoraan järveen. Yläneen Vanhakartanolla sijaitsevalla ympäristöhallinnon jatkuvatoimisella vedenlaadun mittausasemalla kiintoainekuormituksen vuorokausisummaksi mitattiin 1039 t (ymparisto.fi/vesimittari). Yläneenjoessa matkasi siis vuorokaudessa karkeasti noin 30 kasettikuormaa (kuorma-autoyhdistelmä, nuppi+kasetti) kiintoainetta Pyhäjärveen.

Tulevaisuus näyttää, miten poikkeuksellisen sateisen ja lämpimän talven perintö näkyy vesistöissämme. Talviaikaiset valunnat lisäävät kesäisten leväkukintojen todennäköisyyttä, ja etenkin keväällä ensimmäisenä aktivoituvat piilevät saattavat esiintyä poikkeuksellisen runsaina. Keväinen piileväkukinta tummentaa vettä ruskeansävyiseksi.  Yleisellä tasolla ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma ravinne- ja humuspitoisten valuntojen lisääntyminen kiihdyttää vesistöjen rehevöitymis- ja tummumiskehitystä. Tällä saattaa olla odottamattomia vaikutuksia esimerkiksi järvien ravintoverkkoihin, sillä maaperäisen orgaanisen materiaalin (valuma-alueelta huuhtoutuva hiili) ja reheville järville tyypillisten leväryhmien (sini- ja viherlevät) on havaittu olevan köyhää ravintoa ravintoketjun ylempien tasojen kuluttajille (Taipale ym. 2018, Ecology & Evolution).

Valuma-alueella toteutettavilla toimilla voimme kuitenkin osaltaan sopeutua ilmaston ääri-ilmiöihin. Tehokkaiden ojitusten myötä valuma-alueen pidätyskyky on pääasiassa melko heikko, jolloin sateiden aiheuttamat virtaamapiikit tulevat nopeasti kärjistäen tulvaongelmia. Toisaalta kuivina aikoina maavedenkorkeus laskee hyvinkin alas vieden maaperän kosteutta pois kasvien käytöstä. Järkevillä ja harkituilla valuma-aluetoimenpiteillä, kuten pohjapatoketjuilla, putkipadoilla ja kaksitasouomilla sekä peltomaan rakennetta ja vesitaloutta parantavilla ratkaisuilla voidaan turvata riittävä peruskuivatus sateisina aikoina, ja toisaalta myös parantaa vesitilannetta kuivuusjaksojen aikana. Lisäksi esimerkiksi metsien kunnostusojituksia kannattaa tarkoin harkita, sillä usein kasvavan puuston haihdunta riittää pitämään pintamaan puiden kasvun kannalta riittävän kuivana tuoden myös tätä kautta kustannussäästöjä maanomistajalle. Parhaimmillaan onnistuneilla valuma-alueratkaisuilla voidaankin hyödyttää niin maanomistajaa kuin vesistöjäkin.

Teksti: Lauri Anttila, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Helmikuu 2020: Jäätyykö se ollenkaan?

Pulsseina vyöryvä lämpö ja toistuvat Föhn-tuulet ovat olleet Pyhäjärven jäätymistä odottavalle tuskaa. Alkuviikosta ohutta toivoa pysyvän jääpeitteen muodostumisesta ehti syntymään. 5.2. Järvi saikin jälleen jääkannen ylleen, mutta jo seuraavana yönä kovat tuulet lakaisivat osan selkävesistä jäättömiksi. Meneillään olevan pakkasjakson jämät tuskin ehtivät tekemään pitkäkestoisempia muutoksia tilanteeseen Pyhäjärven osalta. Tällä hetkellä pitkän ajan sääennusteet näyttävän hyvin leudoilta. Suursäätyypin muutos voisi kuitenkin pelastaa tilanteen, jos se tapahtuu ennen kuin kevätauringon voima käy liian voimakkaaksi.  

Monet tekijät vaikuttavat jään muodostumiseen

Jäätä oletetaan muodostuvan järvissä runsaat pari milliä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Näin ollen viiden sentin jään muodostuminen vaatisi suunnilleen nelisen päivää viiden asteen pakkasta. 15 pakkasastetta samassa ajassa muodostaisi vastaavasti viitisentoista senttiä jäätä. Todellisuudessa jään muodostuminen hidastuu hieman jään paksuuntuessa, jään eristävän vaikutuksen vuoksi. 

Mikäli jään pinnalle sataa lunta, tilanne muuttuu tyystin. Jo ohut sentin-parin kerros pakkaslunta eristää tehokkaasti ja heikentää jäätymistä merkittävästi. Paksu lumikerros painaa veden päällä kelluvaa jäätä syvemmälle veteen, jolloin jäässä olevista halkeamista pääsee nousemaan vettä jään pinnalle. Jään päälle muodostuu loskaa, joka ei pääse jäätymään päällä olevasta eristävästä lumikerroksesta johtuen. 

Tuulen vaikutus jään muodostuksessa on kahtiajakoinen. Kun järvi on jäätymässä kovat tuulet saattavat pitää selkävesiä avoinna kovillakin pakkasilla. Järven jo jäädyttyä tuuli taas saattaa edesauttaa jäätymistä paljaalla jäällä lisäten lämmön haihtumista jään pinnasta.  Myös veden virtauksilla on oma osuutensa. Pyhäjärveltäkin tunnetaan paikkoja, joissa jää pysyy ohuena hyvinäkin jäätalvina. Tunnetuimpia näistä lienee ”Pihlavannokka”, tarkoittaen Säkylän edustalla sijaitsevan Pihlavan saaren eteläkärkeä.

Tuleeko ennätys?

Pyhäjärven jäätymisajankohta on tilastoitu vuoden 1958 talvesta tähän päivän saakka. 2010-luvulla järven jäätyminen venyi neljänä vuotena tammikuun puolelle. Koko tarkastelujaksolla myöhäisin jäätyminen on kirjattu päivälle 18.2.2008. Nähtäväksi jää, lyödäänkö ennätys vai saapuvatko kylmät ilmamassat korjaamaan tilanteen. Onhan sekin mahdollista, että useamman viikon kestävää jääkantta ei tänä vuonna muodostu olleenkaan.

Sellainen vielä, että jos jollain sattuu olemaan jemmassa merkintöjä Pyhäjärven jäätymisajankohdista ennen vuotta 1957, niin olisimme niistä hyvin kiinnostuneita.

Teksti: Tero Forsman, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti


Pyhäjärven puolesta -juttusarjan aiemmat tekstit

Pyhäjärven puolesta vuonna 2014

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013

Pyhäjärven puolesta vuonna 2012 

Pyhäjärven puolesta vuonna 2011






Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600