Etusivu   »   Jutut & Julkaisut   »   Pyhäjärven puolesta     
Pyhäjärven puolesta


Pyhäjärven puolesta on artikkelisarja, joka ilmestyy paikallislehdissä (Alasatakunta ja Auranmaan viikkolehti) kuukausittain. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1995 lähtien. Pyhäjärven puolesta -artikkelisarja jatkuu edelleen vuonna 2016. Keräämme tälle sivulle aina koko vuoden jutut. Vuosien 1995-2014 tekstit löydät tämän sivun alaosasta koottuna pdf-tiedostoihin. Vuoden 2015 jutut löytyvät sivun vasemman sarakkeen linkistä. Siirrämme pikkuhiljaa myös vanhemmat tekstit vasempaan sarakkeeseen.

Maaliskuu: Pyhäjärvi kameran linssin ja somen kautta

”Missä tuollainen paikka on?” – usein kuultu kysymys, kun näytän paikkakuntalaisille tutuilleni lähiympäristöstä ottamiani valokuvia. Emme usein tunnista tuttuakaan kohdetta, jos emme näe sitä tavanomaisella paikallaan. Onko meistä tullut ”lähisokeita”, vai mistä on kysymys?


Syntyperäisenä säkyläläisenä olen vuosien varrella käyttänyt suuren osan vapaa-ajastani liikkumalla Pyhäjärvellä ja sen rannoilla. Aikaa ovat vieneet kukin vuorollaan niin kalastus, veneily, hiihto kuin retkiluistelukin. Viime vuosina mukaan on tullut myös valokuvaus ja niinpä nykyään liikun järvelläkin melkein aina kamera mukanani. Noiden harrastusten myötä Pyhäjärvi on tietysti tullut kovin tutuksi, mutta niin se on varmasti monelle tuttavallenikin. 

Tuo mainitsemani valokuvaus taitaakin selittää, miksi jotkut paikat ovat minulle tutumpia kuin monelle muulle. Luontokuvaajana tarkastelen kuvattavia kohteita kameran etsimen ja linssin läpi ja kuvatessa kohteesta tulee huomioitua monenlaisia yksityiskohtia. Sama pätee silloinkin, kun en ole kuvaamassa. Usein luonnossa liikkuessani huomaan tarkastelevani erilaisia yksityiskohtia miettien, miten tuon kuvaisi ja miltä se kuvana näyttäisi. Itse asiassa tarkastelen ympäristöäni tavallaan ”linssin läpi”, vaikkei kamera olisi mukanakaan. 


Kuvauskohteena Pyhäjärvi on ainutlaatuinen ja ehtymätön innoituksen lähde. Suosituimpia kuvauskohteita ovat yleensä kauniit ja värikkäät auringonnousut ja -laskut, mutta järvemme esiintyy tarkkailijalle monin eri kasvoin. Kesäiset ”plägät”, raivoavat myrskyt uhkaavine pilvineen, syksyiset ruskavärit ja talven kuuraiset rantapuistikot tarjoavat ulkona liikkuville unohtumattomia elämyksiä ja kuvaajille otollisia kuvauskohteita.

Aikaisemmin kuvaajien hienotkin otokset unohtuivat usein kotialbumiin tai kirjoituspöydän laatikkoon. Tässä suhteessa digikuvaus ja sosiaaliset mediat ovat mullistaneet elämäämme. Digikameroiden ja erityisesti kännykkäkameroiden yleistyminen ovat tehneet kuvauksesta edullisen ja helpon ”jokapojan ja -tytön” harrastuksen, jota voi harrastaa ilman suuria laiteinvestointejakin. Samaan aikaan jokaisella on mahdollisuus saada näppäilemänsä kuvat tuhansien ihmisten näkyville internetin kautta. Esimerkiksi Instagram ja Facebook ovat ilmaisia sosiaalisia verkkoja, joissa kuka tahansa voi jakaa kuviaan muiden nähtäväksi.

Facebookissa toimii useita tiettyyn aiheeseen keskittyviä avoimia tai suljettuja ryhmiä. Pyhäjärveen liittyvistä ryhmistä tunnetuin on euralaisen Leena Kirsti Juuselan perustama ja ylläpitämä julkinen Facebook-ryhmä ”Pyhäjärvi – Satakunnan helmi”. Tässä ryhmässä on tällä hetkellä 1362 jäsentä ja se on tarkoitettu Pyhäjärveen ja Pyhäjärviseutuun liittyvien kuvien ja kirjoitusten julkaisemiseen. Pyhäjärviseudun asukkaiden lisäksi jäsenistössä on runsaasti myös ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomailla asuvia. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden nauttia upeasta järvestämme monille sellaisillekin, joille se ei muuten ole mahdollista. Jäsenten julkaisemien kuvien ja tekstien lisäksi ryhmässä julkaistaan usein myös järveen ja sen suojeluun liittyviä kirjoituksia ja uutisia. Tällaisia ovat mm. Pyhäjärvi-instituutin julkaisemat tiedotteet ja raportit.

Tutkimustyöstään kansainvälistäkin tunnustusta saaneella Pyhäjärvi-instituutilla on tärkeä osa Pyhäjärven suojelussa. Tiedonjakajana se on myös Pyhäjärviryhmän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Tiedon lisääminen yhdessä upean järvemme esille tuomisen kanssa auttaa toivottavasti muokkaamaan asenteitamme ja arvojamme siihen suuntaan, että voimme jatkossakin nauttia kauniista ja ennen kaikkea puhtaasta Pyhäjärvestä. 


Parhaimmillaan Pyhäjärvi on tietysti itse koettuna, mutta sosiaalisen median kautta meillä kaikilla on mahdollisuus kuulua siihen etuoikeutettujen ryhmään, joka saa nauttia Pyhäjärvestä -  yhdestä alueemme hienoimmista ja arvokkaimmista luonnonvaroista.

Teksti: Jari Korpela, luontoharrastaja


Verkos(tos)sa

Helmikuu on ystävänpäivineen oikea aika vuodesta keskustella ystävyydestä, mutta myös yhteistyöstä. Sitähän toimiva kumppanuus lopulta on – onnistunutta yhteistyötä. Harva meistä yksilötasolla on oikeasti yksin. Jos on yksin, tuntuu helposti, että jotain puuttuu. Perhe, kumppanit, työyhteisö, harrastusyhteisöt ja ystävät muodostavat toimintaa tukevan verkoston. Myös Pyhäjärven suojelutyöllä on oma verkostonsa. Niitä on maantieteellisesti erilaisia. Paikallisen verkoston muodostavat muun muassa kunnat, Pyhäjärven suojeluyhdistys ja sen aktiivit, muut yhdistykset, paikalliset asukkaat ja järven käyttäjät, yritykset ja rahoittajat. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään sekä paikallisesti, maakunnallisesti että kansainvälisesti. Paikallista yhteistyötä on mm. konkreettisen hanketoiminnan toteuttaminen, kuten jätevesineuvontahanke yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kanssa. Maakunnallisesta yhteistyötä on esimerkkinä Satavesi-ohjelman vesistöaluekohtainen toiminta tai tiedon jakaminen. Kansainvälistä yhteistyötä on esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettava Central Baltic Interreg -rahoitteinen Waterchain -hanke, jossa kansainvälisiä kumppaneita on Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Tällä hetkellä kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Kiinaan ja Vietnamiin.

Yksi Pyhäjärvelle tärkeä yhteistyöverkko on valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto, jota pyörittää Suomen ympäristökeskus. Sen tavoitteena on välittää tietoa vesien kunnostuksesta, tukea ja kannustaa kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä sekä toimia vesienkunnostajien kohtauspaikkana. Vesistökunnostusverkoston toimintaa voi seurata internetsivuilla, facebookissa ja twitterissä tunnisteella #kunnostajatkoolla. Pyhäjärven suojelutyö hyötyy Vesistökunnostusverkoston toiminnasta siinä, että Pyhäjärvelle kantautuu tietoa uusista hankkeista ja uusista tekniikoista, joita eri puolilla Suomea on testattu, tutkittu ja toteutettu. Tiedon kulkeminen muilta meille, samoin kuin meiltä muille, on tärkeää, jotta vältetään samojen virheiden teko, voidaan jalostaa jo kokeiltuja toimenpiteitä ja soveltaa tutkimusta meidän alueellemme. Verkoston kautta saamme myös vietyä meiltä tietoa. Verkostotapahtumissa ja tapaamisissa olemme kertoneet mm. Pyhäjärven valuma-alueen kosteikkojen ja muiden toimenpiteiden toimivuusseurannoista, hoitokalastuksesta ja esimerkiksi Pyhäjärven suojeluohjelman esimerkillisestä rahoituksen toimintamallista.

Verkostoistamme löydämme myös kumppaneita ja ideoita uusiin hankkeisiin. Esimerkiksi tänä vuonna käynnistynyt hallituksen kärkihanke, ”Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä – testattuja toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi”-hanke, toteutetaan yhteistyössä Vesijärvisäätiön kanssa. Vaikka maantieteellisesti etäisyyttä Vesijärven ja Pyhäjärven välillä on paljon, painimme kuitenkin samojen peruskysymysten äärellä. Miten saamme hallittua talviaikaisia valumavesiä? Mitä toimenpiteitä voimme suositella valuma-alueella tehtäväksi, jotta vedenlaatu joissa ja Pyhäjärvessä paranisi? Tai miten aktivoimme paikallisia yrityksiä ja asukkaita toimimaan? Useampi toimija ja laajat toiminta-alueet takaavat usein laajemmat hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet paranevat, kun työn vaikuttavuus kasvaa paikallisesta kansalliseksi.

Toimivien kumppanuuksien kautta toiminta ei jää jumittamaan. Uusien ideoiden kanssa ajatuksetkin uusiutuvat. Yhdessä haetulla hankkeella on isommat siivet ja erilaisilla verkostoilla kehitetään vesiensuojelua ja päästään testaamaan toimenpiteitä muuttuvissa olosuhteissa.

Pidetään lippu korkealla ja verkot vesillä!

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti


Tammikuu: Pyhäjoen koskipaikkojen tilaa ja kalastoa tutkittu, yllätyksiäkin löytyi

Pyhäjoki on Yläneenjoen lisäksi toinen suurempi joki, joka laskee vetensä Pyhäjärveen. Pyhäjoki saa alkunsa Virttaankankaan harjualueelta, Myllylähteeltä ja Juvankosken suo-, pelto- ja metsämailta. Pyhäjoki on pohjavesisyöttöinen joki, joka turvaa pienet virtaamat myös kuivina kesäjaksoina. Joen virtaamat vaihtelevat kuitenkin huomattavasti, jopa vuorokauden sisällä virtaamissa voidaan havaita suuriakin muutoksia. Tämä virtaamavaihtelu on tyypillistä Lounais-Suomen jokivesistöissä. Rankasti ojitetut suot, metsät ja pellot hulauttavat nopeasti sade- ja sulamisvetensä ojiin ja sitä kautta myös jokiin, aiheuttaen tulvaongelmia pelloilla, metsäalueilla ja taajamissa. Toisaalta kuivina ajanjaksoina joissa ei riitä uimavettä edes kaloille.

Pyhäjärvi-instituutti inventoi Pyhäjoen pääuoman yhdeksän koskipaikkaa kesällä 2015. Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalouden edistämisrahoista.  Pyhäjoen virtapaikat ovat lyhyitä koskijaksoja, jotka ovat perattuja tai muuten ihmisen toimesta muokattuja. Virtapaikat eivät ole kovin monimuotoisia, mutta runsas ja vaihteleva vesikasvillisuus ja varjostusta antavat lehtipuustoiset rannat antavat koskipaikoille lisäarvoa ja potentiaalia virtavesikalojen elintilaksi. Koskien vallitsevin kivikoko on pientä kiveä (5‐30 cm). Vain muutamasta koskesta löytyy luonnontilaisille koskille tyypillistä kivikokojen ja vesisyvyyksien vaihtelua. Taimenelle soveltuvia kutusoraikkoja on koskipaikolla huomattavan vähän. Toisaalta myös isokokoisia kiviä koskissa oli erittäin vähän. Lähes jokaiselle virtapaikalle on kulkeutunut tulvavesien mukana hienoa ainesta (hiekka, hiesu) peittäen kivikoita alleen. Täydellisiä nousuesteitä inventoinneissa havaittiin kaksi, Museomylly ja Kivikoski. Ylisenmyllyn padon kynnys ja Lurikkeen rakennettu pohjapato ovat osittaisia nousuesteitä, jotka estävät kalojen nousun ainakin pienivirtaisina aikoina. 

Sähkökoekalastuksissa tavoitteena oli selvittää Pyhäjoen taimenen ja puronieriän levinneisyys. Yllättäen taimenta saatiin saaliiksi kaikkiaan seitsemältä kohteelta, joista yksi oli Juholan mylly Pyhäjoen latvoilla. Suurin osa taimensaaliista koostui kesänvanhoista 0+‐ikäryhmän kaloista. Ventun myllykoskessa taimenia saatiin saaliiksi 92 kpl, joista 0+‐ikäisiä oli 55 kpl. Myös Pyhäjoentien sillan koskesta saatiin saaliiksi runsaasti 0 + taimenia (29 kpl). Nämä kaksi virtapaikkaa sijaitsee Pyhäjoen alajuoksulla vain noin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Huomattavaa on, että Pyhäjoen pääuomasta saatiin sähkökoekalastuksessa alimman nousuesteen (Museomylly) yläpuolelta vain yksi isokokoinen (<200 mm) taimen. Isoja (>300 mm) taimenia ei saatu saaliiksi. Sähkökoekalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään puronieriää.

Pyhäjokeen ei tiettävästi ole tehty taimenistutuksia vuoden 2009 jälkeen. Koekalastussaaliissa esiintyneet 0+‐ikäryhmän taimenet ovat peräisin luontaisesta lisääntymisestä. DNA‐tutkimusten perusteella Pyhäjoessa havaittiin merkkejä jonkin verran erilaistuneista taimenen osakannoista. Esimerkiksi Ventun myllykosken ja Pyhäjoentien sillan taimenet vaikuttivat olevan eri osakantaa. Näytteissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää viljely‐ ja istutuskantojen vaikutusta. Pyhäjoen taimenkanta poikkesi selvästi kaikista vertailussa mukana olleista kannoista. Näin ollen voidaan arvioida, että nyt sähkökoekalastuksissa saadut Pyhäjoen taimenet ovat geneettisesti omaa kantaa, ei istutettujen taimenten jälkeläisiä.

Pyhäjoen kuusi koski- ja virtapaikkaa tullaan kunnostamaan vuonna 2017. Instituutti on saanut rahoituksen kunnostuksiin Varsinais-Suomen ELY -keskukselta, Ympäristöministeriön määrärahoista, Pyhäjoen osakaskunnalta, Pyhäjärven kalastusalueelta ja Esa Mäen 50-vuotissyntymäpäiväkeräyksestä. Kunnostuksissa keskitytään kutusoraikkojen rakentamiseen ja yleisesti koskien monimuotoisuuden parantamiseen. Paikalle tuodaan kutusoraa sekä muutamiin kohteisiin erikokoista kiviainesta. Kunnostusten tavoitteena on parantaa ensisijaisesti taimenen lisääntymismahdollisuuksia.  Maa- ja vesialueen omistajilta tullaan pyytämään luvat kulkea kunnostuskohteille ja toteuttaa varsinaiset kunnostukset. 

Tulevaisuudessa Pyhäjoen kalataloudellisen kehittämisen kannalta merkittävässä roolissa ovat jokeen rakennetut keinotekoiset padot tai kynnykset, jotka ovat vähentäneet Pyhäjoen koski‐ ja virtapaikkoja. Vanhojen tarpeettomiksi katsottavien pohjapatojen purkaminen olisi myös mahdollinen toimenpide Pyhäjoen kalataloudellisessa kehittämisessä. Padottavien rakenteiden poistaminen kasvattaisi taimenen poikasalueiden ja lisääntymiseen soveltuvien habitaattien määrää joessa ja siten lisäisi taimenen poikastuotantopotentiaalia. Samalla palautettaisiin vanha jokiuoma luonnontilaan. Näiden pohja-/myllypatojen kunnostamiseen ei tällä hetkellä ole rahoitusta ja kunnostussuunnitelma on tehty vain museomyllylle, jossa on esitetty kalatien rakentamista myllypadolle.

Mutta mitä tehtäisiin vesimäärien ja virtaaminen turvaamiselle kuivinakin aikoina ja tulvien ehkäisemiseksi? Pienillä virtaamilla taimen ei tahdo löytää suojaisaa vilpoista vettä koskipaikoista ja supertulvilla pienet taimenenpoikaset huuhtoutuvat suojattomiin nivoihin haukien ja muiden petokalojen suihin. Pienillä virtaamilla ihminen myhäilee tyytyväisenä aurinkoisella terassillaan drinkki kourassaan, mutta supertulvalla kenelläkään ei ole kivaa.

Teksti: Henri Vaarala, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti


Pyhäjärven puolesta -juttusarjan aiemmat tekstit

Pyhäjärven puolesta vuonna 2014

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013

Pyhäjärven puolesta vuonna 2012 

Pyhäjärven puolesta vuonna 2011






Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600