Etusivu   »   Jutut & Julkaisut   »   Pyhäjärven puolesta     
Pyhäjärven puolesta


Pyhäjärven puolesta on artikkelisarja, joka ilmestyy paikallislehdissä (Alasatakunta ja Auranmaan viikkolehti) kuukausittain. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1995 lähtien. Pyhäjärven puolesta -artikkelisarja jatkuu edelleen vuonna 2019. Keräämme tälle sivulle aina koko vuoden jutut. Vuosien 1995-2014 tekstit löydät tämän sivun alaosasta koottuna pdf-tiedostoihin. Vuoden 2015 jälkeen jutut löytyvät sivun vasemman sarakkeen vuosittaisista linkistä. Siirrämme pikkuhiljaa myös vanhemmat tekstit vasempaan sarakkeeseen.

Syyskuu 2019: Vain tyynessä vedessä voi taivas heijastua

Lähdin 20-vuotiaana ulkomaille musiikkiopintojen takia. Jätin huoletta taakseni turvallisen kotimaan, rakkaudentäyteiset sosiaaliset verkostot ja tietynlaisen elämän tuttuuden. Musiikkiseikkailut veivät täysin mukanaan enkä alkuvuosina kaivannut kotiin. Kävinhän aina pitkät kesät nauttimassa Suomesta ja kotipaikastani Yläneellä. Uin Pyhäjärvessä, keräsin marjoja äidille pakastimeen ja luin isot kasat kirjoja suomeksi. Syksyn koittaessa suuntasin iloiten kohti opintoja ja töitä orkesterissa. Haikeat hetket lentokentällä unohtuivat, kun arki taas alkoi kaupungeissa kaukana kotoa.

Vajaa vuosi sitten näin Kölnin metron seinällä mainoksen suomalaisen pianistin Iiro Rantalan konsertista. Pyysin erästä ei-niin-läheistä kollegaani oopperalta mukaan ja suuntasin keikalle. Istahdin tuona perjantai-iltana suurempia ajattelematta viinilasi kädessä Düsseldorfin taidehallin saliin tuodulle tuoliriville ja juttelin leppoisasti ystäväni kanssa työasioista. Tiesin illan konsertista sen verran, että se kulki nimellä ”My Finnish Calendar – Suomalainen kalenterini”. Hieman myöhemmin Iiro astui lavalle ja seinälle heijastettiin pätkiä Suomen luonnosta, eritoten sen karunkauniista järvimaisemista. Ensimmäiset sävelet kuultuani kyyneleet alkoivat virrata hallitsemattomasti pitkin poskiani. Koko rintakehän täyttävä Suomi-kaipuu oli miltei mahdotonta kestää. Pelästynyt ranskalainen kollegaraasu ei osannut tehdä muuta kuin tarjota nenäliinaa toisensa jälkeen. 

Palasin konsertista kotiin ikävän kalvaessa ja avasin tietokoneeni. Päätin omistaa elokuisen Pyhäjärven Kamarimusiikki -festivaalin vedelle ja erityisesti rakastamalleni Pyhäjärvelle. Suunnitteluprosessi sai alkaa.

Vesi on kiehtonut lukemattomia taiteilijoita. Veden monet muodot – joet, järvet, valtameret, toki myös kyyneleet – ovat innostaneet säveltäjiä kautta aikojen luomaan kauniita säveliä. Festivaalin konserttien ohjelmistoja hahmotellessani tutustuin upeisiin veden inspiroimaan sävellyksiin, sillä niin Telemannit, Schubertit kuin Saariahotkin ovat kirjoittaneet vesimusiikkia. Vesi kuvastaa usein äärettömyyttä, rauhaa sekä hiljaisuutta. Rakastettu säveltäjä Erkki Melartin totesikin: ”Muista ikivanha totuus – vain tyynessä vedessä voi taivas kirkastua.”

Melartinin lausahdus toi suurta rauhaa kiiruhtaessani alkukeväällä oopperaproduktiosta toiseen ympäri Saksanmaata ja tuottaessani maanisesti öisin kamarimusiikkifestivaalia. Yhtäkkiä huomasinkin vuosien kaupunkielon jälkeen kaipaavani salaa luonnon keskelle, hiljaiselle Pehkurannalle. Hiljaisuus maaseudulla on jotain aivan toista kuin kaupungissa. Se täyttää kaiken ja yllättäen voi kuulla itsensä kokonaan, se on samalla kaunista ja kipeää. Melun, ihmisvilinän tai kiireen keskellä on helppo hukata itsensä, mutta maailman hiljetessä kaikenlaiset kivut on kohdattava. Tällaista hiljaisuutta ja pysähtymisen hetkiä tarvitaan ehdottomasti luovassa työssä.

En tiedä, tulenko milloinkaan muuttamaan Suomeen. Musiikki vie edelleen ja niin on juuri hyvä. Onneksi saan ensi kesänäkin tulla koti-Suomeen huljuttelemaan jalkoja järvivedessä ja ihailemaan taivaan heijastumia.

Teksti: Siiri Niittymaa

Kirjoittaja on 27-vuotias yläneläissyntyinen huilisti, joka työskentelee Düsseldorfin sinfonikoissa ja toimii Pyhäjärven Kamarimusiikki -festivaalin taiteellisena johtajana.


Elokuu 2019: Kesätöitä Pyhäjärven rannalla

Pyhäjärvellä on tärkeä rooli alueen asukkaiden ja mökkiläisten keskuudessa monilla eri tavoin. Varsinkin kesäisin Pyhäjärven virkistyskäyttö on monipuolista. Ympäri järveä löytyy lukuisia uimarantoja, saunoja, frisbeegolf -ratoja, SUP-lauta- ja kajakkivuokrausta, luontopolkuja, leirintäalueita, majoituspalveluita, kesäteattereita ja ravintoloita. Lisäksi talvisin Pyhäjärvellä on avantouintipaikkoja, ja järven läheisyydestä löytyy hiihtolatuja. Näistä virkistyskäyttömahdollisuuksista kannattaa nauttia, ja samalla tukea niitä omalla toiminnallaan.

Itselleni Pyhäjärvi on aina ollut melko vieras, vaikka olenkin Eurasta kotoisin. Perheemme mökki on Hinnerjoen Auvoljärvellä, joten lapsenakaan ei ole Pyhäjärven rannalla tullut vietettyä aikaa. Nyt vähän vanhempana olen paremmin tutustunut järveen kesätöiden kautta. Tämä on kolmas peräkkäinen kesä, kun olen kesätöissä Pyhäjärvi-instituutissa, ja näiden kolmen kesän aikana olen nähnyt ja oppinut Pyhäjärvestä paljon.

Tänä kesänä olen ollut mukana järvinäytteenotossa, jossa Pyhäjärvestä otetaan kymmeneltä eri näytepisteeltä eläin- ja kasviplanktonnäytteet, näkösyvyys ja kerätään kaikilta pisteiltä yhteinen klorofyllinäyte. Olen kitkenyt haitallista vieraslajia, jättipalsamia, Säkylän kalasataman edustalta, jonne on levitetty hamppukatetta estämään jättipalsamin leviämistä. Olen myös esimerkiksi auttanut suunnittelemaan messuosastoja, ollut mukana tapahtumissa, auttanut Pyhäjärvi-instituutin 30-vuotisjuhlavuoden järjestelyissä ja tehnyt haastatteluja satakuntalaisista ruuantuottajista.

Lisäksi kesäkuussa järjestettiin Pyhäjärvi-instituutin avoimet ovet -päivä, jossa muun muassa maistatettiin Pyhäjärven kalasta tehtyä Apetitin järvikalapihviä, ja ihmeteltiin kala-akvaariota ja erilaisia näytteenottovälineitä. Heinäkuun aikana Pyhäjärvi-instituutilla oli messuosastot Oripäässä OKRA -maatalousnäyttelyssä ja Porissa järjestettävässä SuomiAreenassa. Kävijöitä osastoilla riitti. Varsinkin SuomiAreenassa huomasi, kuinka kiinnostuneita lähialueen asukkaat ovat Pyhäjärvestä ja sen tilasta. Monet tulivat juttelemaan ja kyselemään järven tilasta ja suojelutoimenpiteistä tai esimerkiksi pohtimaan omaan mökkirantaansa liittyviä ongelmia. Myös jätevesiasiat kiinnostivat, ja niistä kyseltiin paljon. Jätevesiasetuksen siirtymäaika päättyy ja tämän vuoden lokakuun viimeiseen päivään mennessä pitäisi ranta- ja pohjavesialueiden jätevesijärjestelmät olla vaatimukset täyttävässä kunnossa.

Aikaisempina kesinä olen esimerkiksi ollut mukana perustamassa vihannesviljelyn pilot -koetta, seurannut ja hoitanut sitä kasvukauden aikana, ottanut kasvustonäytteitä hernepelloista erilaisten rikkakasvien torjuntamenetelmien vertailemiseksi ja koonnut tietoa liittyen Lounais-Suomen maatalouteen. Kolmen kesän aikana olen tehnyt täällä monenlaista, ja myös oppinut paljon sen myötä.

Teksti: Aino Kahala, kesäharjoittelija, Pyhäjärvi-instituutti

Heinäkuu 2019: Erittäin uhanalainen

Taimen (Salmo trutta) on lohen sukuinen vaelluskala, joka voi elää hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Perinteisesti on puhuttu meritaimenesta, järvitaimenesta ja purotaimenesta sen mukaan, millaisissa vesistöissä taimen elää. Kuitenkin elinympäristöstä riippumatta kyseessä on sama laji ja taimenen elinympäristö voi vaihtua useasti sen elinaikana. Kaikki taimenet kutevat syksyisin joissa tai puroissa, mutta niin sanottu järvitaimen lähtee 2-5 vuoden ikäisenä syönnösvaellukselle järveen ja meritaimen mereen. Osa taimenista elää paikallisena purovesissä, joista ei välttämättä ole vaellusyhteyttä mereen tai järveen.

Vuoden 2019 alussa valmistuneessa Suomen lajien uhanalaisuus -arvioinnissa meritaimen ja eteläiset taimenkannat on määritelty erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitus on muutettu äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi, sillä meritaimenkantojen tilan heikkeneminen on osittain saatu pysähtymään tehokkaan kalastuksensäätelyn sekä jokikunnostus- ja istutustoimien ansiosta. Kuitenkin kokonaisuudessaan meritaimenen tila Suomessa on edelleen todella heikko. Suurimpia syitä tähän ovat liikakalastus, vaellusesteet, jokien perkaaminen ja vedenlaadun heikentyminen. Luonnontaimen on vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kalastukselta kaikilla merialueilla, sekä sisävesissä leveyspiirin 64⁰00’N eteläpuolella (raja kulkee Ylivieska-Kajaani -linjan eteläpuolella). 

Myös Pyhäjärvi-instituutissa työskennellään uhanalaisen taimenen pelastamiseksi. Pyhäjärviseudun taimenvedet -hankkeessa keskitytään parantamaan taimenen elinoloja Eurajoen Kauttuankoskella ja Pyhäjoella Säkylässä. Kauttuankoskelle laaditaan kunnostussuunnitelma ja selvitetään kosken taimenpopulaation nykytilaa sähkökoekalastamalla. Lisäksi Pyhäjärveen laskevalla Pyhäjoella suoritetaan sähkökoekalastukset vuonna 2018 kunnostetuilla koskiosuuksilla. Aiempien sähkökoekalastuksien tulosten mukaan Kauttuankoskella elää oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta ja alueella tapahtuu myös vuosittaista lisääntymistä. Kauttuankosken koskikunnostusten tavoitteena on luoda taimenelle uusia lisääntymisalueita ja kasvattaa kosken poikastuotantopotentiaalia. Toimenpiteet lisäävät joen monimuotoisuutta ja Kauttuankosken ja koko Eurajoen kalataloudellista arvoa.
 
Kauttuankosken alueella kalastaminen on kokonaan kiellettyä Pyhäjärven säännöstelypadon ja Turuntien sillan välisellä alueella. Kauttuankosken alueelle on asennettu kalastuskiellosta kertovat opaskyltit ja myös kalastuksenvalvontaa alueella on lisätty. Pyhäjärviseudun taimenvedet -hankkeen yhteistyötahot ovat A. Ahlström kiinteistöt Oy, Pyhäjärviseudun perhokalastajat ry., Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistys sekä Eurajoen-Lapinjoen kalastusalue. Salakalastajien kannattaa suunnata suoraan kaupan kalatiskille, sillä toukokuussa voimaan tulleen kalastuslain menettämisseuraamuksen mukaan merestä tai mereen laskevasta joesta salakalastetusta ja saaliiksi otetusta rasvaevällisestä taimenesta joutuu pulittamaan valtiolle 3260 euroa. Suojeluarvot on määritelty uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille ja niiden tarkoituksena on lisätä lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan sekä tehostaa kantojen elpymistä.

On sanomattakin selvää, että Eurajoessa piilee paljon potentiaalia vaelluskalojen osalta. Tilannetta voidaan verrata Vantaanjokeen, josta taimen ja lohi katosivat lähes kokonaan ihmisen toiminnan johdosta. Viime vuosina Vantaanjokea on kuitenkin tituleerattu Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi. Tämän on mahdollistanut joen eteen tehty työ mm. taimenien poikasistutukset, kalataloudelliset kunnostukset ja vaellusesteiden poistaminen.

Eurajoella on täydet edellytykset kehittyä Vantaanjokea vastaavaksi taimenvesistöksi. Loppuvuodesta olemme toivottavasti viisaampia Kauttuankosken taimenkannan tilan suhteen ja tavoitteena on saada kosken kunnostussuunnitelma valmiiksi vuoden 2020 aikana. Varsinaiset kunnostukset toteutetaan rahoituksen ja lupa-asioiden varmistuttua ja niiden mahdolliset positiiviset vaikutuksen näkyvät viiveellä tulevina vuosina.

Lisää tietoa taimenesta: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/taimen/
Punaisen kirjan verkkopalvelusta löytyy Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia: https://punainenkirja.laji.fi/
Tietoa uhanalaisten kalojen suojeluarvoista: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mmm-vahvisti-suojeluarvot-uhanalaisille-ja-taantuneille-kalalajeille

Teksti: Topi Kaarlamo, harjoittelija, Pyhäjärvi-instituutti

Kesäkuu 2019: Kuinka usein Pyhäjärven vedenlaatua seurataan?

Lauantaina 8.6. Eurapäivän tapahtumien yhteydessä vietimme Pyhäjärvi-instituutissa avoimien ovien päivää. Tapahtuma keräsi runsaasti kiinnostusta kävijämäärän lähennellessä 300 henkilöä. Kiitos kaikille osallistujille! Tapahtumassa pääsi muun muassa tutustumaan suojeluohjelmien toimintaan, maistelemaan järvikalaburgeria ja ihailemaan kotimaisia järvikaloja akvaariossa. Esitellessäni kävijöille akvaariossa polskineita kaloja sekä vesiensuojelun kenttätyövarusteita, vesiensuojeluasiat herättivät ilahduttavan paljon keskustelua. Säännöllisin väliajoin esille nousi myös kysymyksiä Pyhäjärven vedenlaadun seurannasta ja sen toteutuksesta. Olisi siis varmaan näin kesän alussa paikallaan kertoa käytännön toiminnastamme järvellä.

Avovesikaudella toteutamme kahden viikon välein laajan vesinäytekierroksen, jossa ympäri järveä kymmenestä eri näytepisteestä otetaan kasvi- ja eläinplanktonnäyte sekä mitataan näkösyvyys Secchi-levyllä. Planktonseurantaa on toteutettu Pyhäjärvellä jo usean vuosikymmenen ajalta, eikä yhtä kattavaa seuranta-aineistoa ole olemassa kovin monelta järveltä koko maailmassa. Planktonnäytteiden lisäksi kaikilta näytepisteiltä kerätään yhteinen koontinäyte klorofylli-a:n (lehtivihreä) määrittämiseksi. Klorofylli-a:n pitoisuudet korreloivat leväbiomassan kanssa, joten klorofyllimäärityksellä pystytään nopealla aikataululla saamaan tietoa järven levätilanteesta.

Ympäristöhallinnon velvoitetarkkailun puitteissa Mannilan syvänteeltä otetaan fysikaalis-kemialliset vesinäytteet noin kuukauden välein. Näyte sisältää esimerkiksi kattavat ravinnemääritykset sekä syvänteen happiprofiilin viiden metrin välein aina syvänteen pohjalle 25 m asti. Omalta osaltamme täydennämme syvänteen vedenlaatuaineistoa siten, että avovesikaudelta on noin kahden viikon välein syvänteen fysikaalis-kemiallisesta tilasta näyte olemassa. Lisäksi syvänteeltä kerätään kasviplanktonin ja eläinplanktonin osalta aineistoa rasvahappoanalyyseihin. Rasvahapot toimivat akvaattisessa ravintoketjumallinnuksessa biomarkkereina, joiden avulla voidaan mallintaa vesistöjen eliöiden vuorovaikutussuhteita. Toisin sanoen rasvahappojen avulla saadaan tietoa siitä, kuka syö ja mitä.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa valtakunnallista leväseurantaa, jossa koko Suomen sinilevähavainnoista tehdään kartalla näkyvä yhteenveto. Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta seuraa levätilannetta viikoittain Kauttuanlahden seurantapisteellä. Pyhäjärven ja muiden järvien levähavaintoja pääset seuraaman osoitteessa  www.jarviwiki.fi/wiki/Levätilanne. 

Pyhäjärvelle on kevään myötä saatu myös Suomen ympäristökeskuksen mittapoiju sekä sääasema, jotka edustavat uusinta tekniikkaa automaattisen vedenlaatuseurannan saralla. Suomeen on suunnitteilla kattavampi vedenlaatua eri järvissä seuraava jatkuvatoimisten mittareiden verkosto, jossa Pyhäjärvi saa kunnian toimia pilottikohteena. Mittapoiju ja sääasema sijaitsevat Säkylän edustalla. Poiju mittaa esimerkiksi vedenlämpötilaa, sameutta, klorofyllia, humuspitoisuutta sekä sinilevien määrästä kertovaa fykosyaniinia. Sääasemalta puolestaan tulee tiedot esimerkiksi tuulen nopeudesta, ilman lämpötilasta sekä sadannasta. Kaikki mittausasemien tuottamat tulokset eivät ole vielä kansalaisten saavutettavissa, mutta toistaiseksi sääaseman tuottamia seurantatietoja pääsee tarkastelemaan osoitteessa www.luodedata.fi/datapalvelu (käyttäjätunnus: pyhajarvi). Pyhäjärvi-instituutti hakee mittapoijulta vertailunäytteitä kahden viikon välein, ja poijun huollosta ja ylläpidosta vastaavat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Pyhäjärven järvipelastajat ja Luode Consulting Oy.

Pyhäjärven tilaa siis seurataan säännöllisesti ja laajan näytteenoton ansiosta järven vedenlaadusta pystytään muodostamaan vuoden päätteeksi kohtalaisen tarkka kuva. Mikäli Pyhäjärven vedenlaatutiedot kiinnostavat, pääsee aiempien vuosien aineistoihin tutustumaan Pyhäjärven suojeluohjelman kotisivuilla (www.pyhajarvensuojelu.net) kohdassa Pyhäjärvi > vedenlaatu.

Teksti: Lauri Anttila, Nuorempi asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Toukokuu 2019: Roskia, jätteitä ja jätevesiä - konkreettisia toimia vesiensuojeluun

Kevät paljastaa mökkirannat, uimarannat ja luontopolkujen varret. Toukokuun alussa vietettiin Siisti Biitsi -tapahtumia, siivottiin uimarantoja ihan Itämeren laajuisesti - taisi uutisissa vilahtaa myös virolainen rantojen siivoustapahtuma. Sosiaalisessa mediassa leviää tietoa roskajuoksusta eli ploggauksesta, missä jokainen voi omalla ulkoilureissullaan kerätä samalla myös luontoon päätyneitä roskia. Suurin osa on varmaan kuullut myös Roska päivässä -liikkeestä, jossa kannustetaan keräämään vähintään yksi roska päivässä. Aika suuressa osassa olivat vesiin päätyvät roskat ja muovi myös alakoulujen 5.-luokkalaisille ja yläkoulujen 8.-luokkalaisille järjestetyssä JOKIohjelman sarjakuvakilpailunkin tuotoksissa. Puhdas vesi, puhdas luonto ja sitä kautta yhteisen ympäristömme arvostaminen on onneksi tällä hetkellä muodissa.

Kevät on perinteisesti talkoiden aikaa. Roskienkeruukampanjat kannustavat osallistumaan yksilötasolla, mutta myös isommassa porukassa. Lions Club oli taannoin keräämässä roskia Pyhäjärven rannoilta, Lohiluoman luontopolun varrelta, kyläyhdistykset siivoavat uimarantoja kevään aikana rannoille ajautuneesta kasvimassasta ja asentavat ja kunnostavat laitureita, järviyhdistykset ja luonnonsuojeluyhdistykset kannustavat maanomistajia tarttumaan aina laajenevaan vieraslajiongelmaan. Talkoita riittää meille kaikille - pitäisi vaan valita se oma taistelu.

Myös yksilötasolla puhtaisiin, virkistäviin uimavesiin voi vaikuttaa esimerkiksi huolehtimalla omasta jätehuollosta tai kompostikäymälöiden jätteiden oikeasta käsittelystä. Käymäläjätteet tulee kompostoida, niitä ei saa pelkästään kuopata maahan. Kompostoitu käymäläjäte voidaan hyödyntää tontilla vuoden kompostoinnin jälkeen esimerkiksi koristekasvien käytössä ja kahden vuoden kompostoinnin jälkeen jopa syötävien puutarhakasvien käytössä. Käymälöistä syntyviä suotovesiä tai erilliskerättyä virtsaa ei saa päästää valumaan vesistöihin, vaan ne tulee kerätä erikseen. Virtsa voidaan hygienisoida seisottamalla sitä kuukauden verran ja laimennettuna se voidaan levittää kasvien juurille typpilannoitteeksi. Suotonesteessä on virtsaa enemmän bakteereja ja sen hygienisointiajaksi Käymäläseura Huussi ry suosittelee vuotta. 

Yksi keino vaikuttaa rantavesien laatuun on huolehtia rannassa sijaitsevan asunnon tai vapaa-ajan kiinteistön jätevesien asianmukaisesta puhdistamisesta. Kuka haluaisi uida omissa tai toisten pesuvesissä, muuta kuin levät ja kasvit, jotka nauttivat jätevesien tuomasta ravinnelisästä. Pyhäjärvi-instituutin jätevesineuvojilta voi kysyä vinkkejä siihen, miten oman mökin jätevedet voisi parhaiten saada puhdistettua. 

Teksti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti

Huhtikuu 2019: Kiina-yhteistyö tuo Pyhäjärvelle edelleen uutta tietoa  

Joku saattaa muistaa, että Suomen Akatemia myönsi vuonna 2011 Pyhäjärvi-instituutille, Helsingin yliopistolle ja kiinalaiselle Nanjing Institute for Geography and Limnology tutkimusrahoituksen Pyhäjärven ja Taihu-järven tutkimukseen. Hankkeen tavoitteina oli parantaa mahdollisuuksia turvata ekosysteemipalvelut Taihulla ja Pyhäjärvellä myös ilmastonmuutoksen aikana, lisätä tietämystä järvien prosesseista analysoimalla aineistoja, parantaa mahdollisuuksia sopeuttaa kunnostusmenetelmät ilmastonmuutoksen vaatimalle tasolle ja lisätä akvaattisen tutkimuksen tutkimusyhteistyötä Kiinan ja Suomen välillä. 

Hanke oli ajankohtaisempi ja tarpeellisempi, kuin osasimme aavistaa. Nyt kahdeksan vuotta hakemuksen kirjoittamisen jälkeen ilmastonmuutos on edennyt nopeammin ja tuntuvammin kuin kukaan olisi toivonut. Tahti on kiihtyvä ja uusia haasteita tulee ilmi jatkuvasti. Tutkimusyhteistyön aikana on pidetty kymmeniä esitelmiä kansainvälisissä tiedekonferensseissa ja kirjoitettu seitsemän vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joissa on tuotettu arvokasta uutta tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ja on jo vaikuttanut Pyhäjärveen ja Taihu-järveen. Kiinassa vesienhoito on edennyt vauhdilla ja tutkimustuloksia sovelletaan myös käytännössä. Pyhäjärven kannalta tärkeimpiä löytöjä ovat mm. ymmärrys kasviplanktonissa jo tapahtuneista muutoksista, vesikasvillisuuden merkitys sisäisen kuormituksen pienentäjänä myrskytilanteissa ja lisääntyneiden tuulten rooli jääpeitteisen ajan lyhentymisessä. Haasteellista on, että lähes jokainen löydös avaa uuden ongelmavyyhdin, eikä läheskään kaikkiin ole ainakaan vielä olemassa vastauksia. 

Tutkimus on myös avannut suoranaisia kauhuskenaarioita siitä, että itse asiassa lämpötilan nousu vaikuttaa mataliin järviin hyvin samalla tavalla kuin alkuperäinen vihollisemme rehevöityminen. Pyhäjärvelle tyypillinen ja Pyhäjärven vedenlaatua turvannut kala – eläinplankton – kasviplankton –ravintoketju ei enää toimikaan, jos ja kun ilmastonmuutos suosii kasviplanktonlajeja, jotka ovat kokonsa tai koostumuksensa takia eläinplanktonille syötäväksi kelpaamattomia. Saattaa kuitenkin olla, että tilalle syntyy ja on jo syntynyt uudenlaisia ravintoketjuja. Kuivat kesät ja alhainen vedenpinta suosivat järven pohjan eliöyhteisöjä, Pyhäjärven pinta-alastahan suurin osa on matalaa aluetta, jossa valo yltää pohjaan saakka. Perinteinen seuranta ja tutkimus ovat kuitenkin keskittyneet ulappa-alueelle, emmekä juuri tunne matalien ravinteiden roolia esim. ravinteiden kierrossa ja kalataloudessa. 

Tulevien haasteiden selättämiseksi tarvitaan edelleen paljon ideoita ja osaamista myös Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä etenkin kaipaamamme tutkimusrahoituksen saaminen suomalaisista rahoituslähteistä on erittäin hankalaa, jopa lähes mahdotonta. Siksi onkin hyvä, että alussa mainitsemistani Kiina-hankkeen tavoitteista toteutui erityisen hyvin viimeinen, eli tutkimusyhteistyön lisääminen Kiinan ja Suomen välillä. Tämä tavoite toteutui paremmin kuin uskalsimme unelmoida, kun Pyhäjärvi-Taihu yhteistyö otettiin jo vuonna 2014 pilotiksi maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan vesivaraministeriön solmimaan vesialan yhteistyösopimukseen. Rahoitusta yhteistyö on saanut 2015-2018 maa- ja metsätalousministeriöstä ja vuoden 2019 alusta EU:n China-Europe Water Platform –varoista (CEWP). Tämä on vetänyt Pyhäjärven suojelun mukaan syvälle Kiinan ja EU:n vesienhoidon ytimeen, jossa käytännön tekeminen, tutkimus ja poliittinen päätöksenteko kietoutuvat kiinnostavaksi ministeritason vyyhdiksi. Pyhäjärvelle se tuo kansainvälistä näkyvyyttä, osaamista ja mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin ja uhkakuvien hälventämiseen.

Teksti: Anne-Mari Ventelä, Tutkimuspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti

Maaliskuu 2019: Kohti tehokasta ruuantuotantoa

Pyhäjärven hyvää tilaa suojellaan parhaiten edistämällä peltomaan kasvukuntoa. Samat toimenpiteet ja viljelymenetelmät, jotka vähentävät vesistökuormitusta, voivat parantaa myös maatilan taloutta. Avainsana on tehokkuus. Termi tehomaatalous on muuttunut kirosanaksi. Sehän ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole ollut kovinkaan tehokasta. Resursseja on hukattu ilmaan sekä vesistöön ja maaperältä on otettu lainaa multavuuden kustannuksella. Kannattavuuden kanssa taistelevilla tiloilla on jouduttu tinkimään pitkän aikavälin investoinneista kuten salaojituksesta ja jopa kalkituksesta. Lyhyiden vuokrasopimusten takia vuokramaihin ei ole kannattanut satsata. Vikasuuntaisen kehityksen kierre on valmis.

Sijaa on kaikesta huolimatta positiivisuudelle. Peltomaan rakennetta ja vesitaloutta voidaan parantaa monilla eri toimenpiteillä. Pintakerroksen alapuolelle voidaan vaikuttaa esimerkiksi syväkuohkeutukselle. Oikeaoppisessa syväkuohkeutuksessa maata ei sekoiteta vaan jankkurin terien yläpuolista maata on tarkoitus nostaa aaltomaisesti huokostilavuuden lisäämiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään, kun syväkuohkeutettu pelto jätetään pariksi vuodeksi nurmen juuriston stabiloitavaksi. Hyväjuuristen kasvien avulla voidaan myös yksistään vaikuttaa maan rakenteeseen mutta joissain tapauksissa juurten kasvua voidaan auttaa mekaanisin menetelmin. 

Maan rakenteen kunnostamisen jälkeen pitää puuttua pellon tiivistäneeseen koneketjuun ja työskentelytapoihin. Jos työskentelyä pellolla jatketaan samalla tavoin kuin ennen, tiivistyy maa uudelleen. Pellolla tulisi käyttää alhaisia rengaspaineita sekä paripyöriä pintapaineen minimoimiseksi. Pellon maalaji ja kosteus vaikuttavat tiivistymisalttiuteen. Keväällä tulisi odottaa peltojen kuivumista, kunnes maa kantaa koneet ilman merkittävää tiivistymistä.

Kestävä mururakenne edesauttaa ravinteiden ja kiintoaineen pysymistä pellolla. Maan mururakennetta voidaan parantaa mm. nurmikasvien avulla. Syväjuuriset kasvit synnyttävät syvempiin kerroksiin juurikanavia, jotka kasvin kuoltua toimivat tärkeinä veden ja kaasujen kulkureitteinä. Maan mururakenteeseen voidaan vaikuttaa myös erilaisilla maanparannusaineilla. Orgaanisen aineksen lisääminen maahan vahvistaa maamuruja. Orgaaninen aines voi olla peräisin kasvien fotosynteesistä tai se voidaan tuoda pellolle, vaikka kuivalantana tai puuteollisuuden nollakuituna. Rakennekalkki parantaa maan mururakennetta ja vahvistavaa muruja. Rakennekalkki myös nostaa maan pH:ta.

Maan ravinnetasapaino vaikuttaa myös maan rakenteen kestävyyteen. Tärkein indikaattori on kalsium-magnesium-suhde. Suhteen tulisi olla noin 10 eli kalsiumia tulisi olla n. 10-kertainen määrä. Liian korkea suhdeluku eli runsas kalsiumin määrä johtaa maan liialliseen murustumiseen. Liian suuri magnesiumin määrä sen sijaan liettää maata. Suhdetta voidaan parantaa valitsemalla oikealainen kalkitusaine.

Maan rakenne luo edellytyksen toimivalle maan vesi- ja kaasutaloudelle. Ylimääräisen veden on päästävä pellolta pois ja toisaalta maan tulisi varastoida vettä sopivan kokoisissa huokosissa kasvien saatavilla. Sekä avo-ojien että salaojien on toimittava. Vanhoja salaojia on huolettava ja tarpeen ollen peltoja pitää salaojittaa. Ojituksen toimivuuden parantaminen voidaan aloittaa tarkastamalla kuivavara, piiriojat ja salaojien laskuaukot. Salaojien huuhtelulla voidaan poistaa tukoksia. Veden liikkeitä pellon pinnalla voidaan ohjailla muotoilemalla pellon pintaa gps-ohjatulla muotoilulanalla.

Edellä mainituilla viljelymenetelmien muutoksilla voidaan varautua myös muuttuvan ilmaston asettamiin haasteisiin. Haasteiden mittavuuden ja maanviljelyn kompleksisuuden takia tekemiseen on kuitenkin ryhdyttävä heti. Peltomaan kasvukunnon parantaminen ja Pyhäjärven suojelu on vuosikymmenien projekti.  

Teksti: Sauli Jaakkola, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti


Helmikuu 2019: Käymme yhdessä ain...

Virkavapaavuoteni jälkeen palasin tämän vuoden alussa kauniiseen Ruukinpuistoon ja tuttuun työpaikkaani Pyhäjärvi-instituuttiin. Villa Ahlströmin ovesta sisään astuessani ihailin jälleen kerran ikkunasta avautuvaa rakasta häikäisevää Pyhäjärven maisemaa, joka kylpi auringonnousun kultaisessa valossa. Mielessäni mietin, että olen valtavan ylpeä Euran ja naapurikuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä, elintarvikeyrityksistä ja Turun yliopistosta, jotka perustivat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön. He olivat todella kaukonäköisiä ja edelläkävijöitä ideoidessaan instituutin toiminnan sisältöä. Säätiön säädekirjassa instituutin tehtäväksi on kirjattu elintarviketalouden ja ympäristönsuojelun edistäminen, jota nyt on menestyksellisesti toteutettu 30 vuotta. Ruoantuotanto ja vesistöt ovat tänä päivänä aiempaakin ajankohtaisempia ja tärkeämpiä ja ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Ne ovat vahvoja vetovoimatekijöitä ja tuovat elinvoimaa seudulle. Muuttuva maailma, kuten ilmastonmuutos, aiheuttaa kuitenkin lisähaasteita. 

Melko tarkkaan 30 vuotta sitten kävelin Turussa Aurajoen rantaa pitkin yliopistolta kohti valtion virastotaloa. Olin menossa työhaastatteluun Turun vesi- ja ympäristöpiiriin jännittyneenä ja epävarmana. Opinnot olivat lopuillaan, ja tulevaisuus oli iso kysymysmerkki: Mitä tapahtuu, kun valmistun? Tulenko saamaan koulutustani vastaavia töitä? En arvannutkaan, kuinka ratkaiseva tuosta päivästä tuli työurani kannalta. Sain työpaikan ja seuraavan kesän kolusin Satakunnan ja Varsinais-Suomen puroja, lampia ja lähteitä. Sen kesän jälkeen tiesin, että haluan tehdä työtä vesistöjen hyväksi!

Yhteistyö Pyhäjärvi-instituutin kanssa alkoi melkein heti työurani alussa lähinnä Eurajoen ja Pyhäjärven tilan tiimoilta. Vuonna 1995 perustettiin Pyhäjärven suojelurahasto ja yhteistyö edelleen tiivistyi. Yksi merkittävimpiä jaksoja työurallani onkin ollut vuosijaksolla 1996-2000 toteutettu laaja PyhäjärviLife –hanke, jonka puitteissa aloitettiin määrätietoinen ja konkreettinen ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävä vesiensuojelu Pyhäjärven valuma-alueella. Uutta kokemusta hamuavana olin taas välillä virkamiehenä aluehallinnossa ja johtajana ympäristöalan yrityksessä, mutta tiivis yhteys instituuttiin säilyi koko ajan. Ympyrä sulkeutui vuonna 2007, kun minut valittiin Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtajaksi ja astuin isoihin saappaisiin edeltäjäni Erkki Salomaan jälkeen.

Pyhäjärvi-instituutti ja sen henkilökunta ovat minulle äärimmäisen tärkeitä ja instituutin teemoihin olen sydämestäni sitoutunut. Pyhäjärviseudulla ja koko Satakunnalla on loistavat edellytykset profiloitua kestävän ja laadukkaan ruoantuotannon, vesiensuojelun ja biomassoihin perustuvan kiertotalouden mallimaakuntana. Pyhäjärvi-instituutti tulee jatkossakin tekemään parhaansa näiden teemojen edistämiseksi.

Pyhäjärvi-instituutti juhlii tänä vuonna 30-vuotista olemassaoloaan ja minä juhlin 30-vuotista työuraani. Olemme työskennelleet 30 vuotta yhdessä ja rinnakkain. Yhteinen taival jatkuu ja päässäni soi korvamato ”Käymme yhdessä ain…”

Instituutti aloitti juhlavuotensa tapahtumat järjestämällä 25.2.2019 kansanedustajaehdokkaille Euran pirtillä vaalipaneelin, jonka teemoina olivat ruoka, vesistöt ja kiertotalous. Vuoden mittaan järjestämme useita tapahtumia. Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Teksti: Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti

Tammikuu 2019: Pyhäjärven valuma-alueelle uusia vesiensuojelutoimenpiteitä – virtaamia haltuun jo valuma-alueella

Uusien vesiensuojelumenetelmien valinnoissa on tulevaisuudessa keskityttävä ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi pidättämään tulvavesiä pidempään valuma-alueella. Pelto-, suo- ja metsäalueet ovat tehokkaasti ojitettu ja muokattu, jolloin vedet ohjautuvat nopeasti ojiin ja sitä kautta jokiin ja Pyhäjärveen. Suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset kertyvät vesistöihimme tulvavesien mukana. Tekemiemme laskelmien mukaan pienestäkin ojasta voi vuorokaudessa kulkeutua jopa kymmenen kottikärrykuormaa kiintoainetta Yläneen- tai Pyhäjokeen. Tässä aineksessa on mukana myös ravinteita, typpeä ja fosforia. 

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa ollaan yhä enemmän alettu ottamaan huomioon virtaamien tasaaminen, eli tulvavesien pidättäminen. Pyhäjärvi-instituutissa päättyi vuoden 2018 lopussa PYHÄVESI -hanke, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöstä hallituksen kärkihankerahoista. Hankkeessa toteutettiin uusina vesiensuojelutoimenpiteinä kaksitasouoma ja putkipato Yläneenjoen valuma-alueelle. Huolellisella suunnittelulla, yhdessä maanomistajien kanssa, saadaan aikaan vesiensuojelutoimenpiteet, joilla ei aiheuteta esim. peltojen vettymisongelmia. Suunnittelussa ja toteutuksessa mennään aina maankäytön ehdoilla ja pyritään löytämään myös mahdollisuuksia parantaa viljelysmaiden vesitaloutta, joka on tehokkaan viljelyn perusedellytyksiä. Tehokas tuotanto ja vesiensuojelu voidaankin yhdistää kohdekohtaisella suunnittelulla ja oikeanaikaisella toteutuksella. 

Kaksitasouoma on ympäristöystävällisempi vaihtoehto perata maatalousojia. Kaksitasouomassa kaivetaan ojan toiselle tai molemmille puolille tulvatasanne. Uoman keskelle jätetään virtausuoma pienille virtaamille, jossa pysyy riittävä virtausnopeus liettymisen välttämiseksi. Kaksitasouoman tulvatasanteelle annetaan kasvaa luonnollinen kasvillisuus, mutta rakentamisen yhteydessä muokatulle alalle on hyvä kylvää nurmiseos ehkäisemään eroosiota ensimmäisen kesän aikana. Kun tulvavesi nousee tulvatasanteelle, virtaamanopeus hidastuu ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet pidättyvät kaksitasouomaan. Samalla myös vesi viipyy pidempään ojauomassa. Niittämällä tasanteen kasvillisuutta edesautetaan myös liukoisen fosforin pidättämistä. Tutkimusten mukaan kaksitasouomarakenne vähentää myös ylläpidon tarvetta eli ojan perkauskustannuksia tulevaisuudessa.

Kuvassa kaksitasouoman poikkileikkaus. Tässä tulvatasanne on suunniteltu vain toiselle puolelle ojauomaa.

Metsätalouden vesiensuojelussa käytettyä putkipatoa (virtaamasäätöpato) voidaan käyttää myös maatalousojissa. Putkipadon avulla hidastetaan tulva-aikaisia virtaamia, kun patorakenne pidättää ylivirtaamien aikaisia vesiä padon yläpuolella. Veden pidättämisen avulla tapahtuu sedimentaatiota ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat padon yläpuoliseen varastoaltaaseen tai ojan pohjalle. Patorakenne vähentää myös ojauoman eroosiota. Putkipadot voidaan toteuttaa myös siltarakenteiksi peltolohkojen välissä kulkeviin ojiin. Suunnittelussa tulee huomioida padotuskorkeus, ettei pellon kuivatukselle aiheuteta haittaa. Putkipato on kustannustehokas vesiensuojelun ja virtaamien säätötoimenpide.
 
Teksti: Henri Vaarala, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärven puolesta -juttusarjan aiemmat tekstit

Pyhäjärven puolesta vuonna 2014

Pyhäjärven puolesta vuonna 2013

Pyhäjärven puolesta vuonna 2012 

Pyhäjärven puolesta vuonna 2011






Pyhäjärven suojeluohjelma, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600